Internet ja tietoturva

Internet

Internet oli aluksi lähinnä yliopisto-opiskelijoiden tietoverkko, mutta 1980-luvun lopulla myös yritykset alkoivat kiinnostua Internetin hyödyntämisestä. Vuodesta 1993 alkaen Internet alkoi levitä myös kotikäyttäjille ja siitä lähtien Internetin käyttäjien määrä on kasvanut runsaasti vuosi vuodelta. Nykyään Internet on julkisesti saatavilla oleva, maailmanlaajuinen, useista yhteen liitetyistä tietoverkoista muodostuva järjestelmä.

Internet-yhteys:

Jotta Internetiä voi käyttää, tietokoneessa täytyy olla Internet-yhteys. Internet-yhteys voidaan muodostaa esimerkiksi lähiverkon kautta, laajakaistayhteytenä (esimerkiksi ADSL) tai matkapuhelinverkon kautta (esimerkiksi nettitikku tai kännykkä). Aikaisemmin käytössä oli myös perinteinen puhelinmodeemi. Internet-yhteyksien nopeus vaihtelee runsaasti, mutta voidaan sanoa kaikkien lähiverkko- ja laajakaistayhteyksien olevan riittävän nopeita normaaliin Internet-käyttöön. Sen sijaan matkapuhelinverkon mobiiliyhteyksien nopeus vaihtelee paljon paikasta riippuen. Kaupunkien keskustoissa yhteydet ovat hyviä, mutta syrjäseuduilla taas usein turhan hitaita vähänkin raskaampaan käyttöön. Kotikoneiden suosituin Internet-yhteys on ADSL-laajakaistayhteys.

Internetin palvelut:

Useasti ajatellaan, että Internet-sivut ovat yhtä kuin Internet. Kuitenkin WWW-sivut (WWW - World Wide Web) ovat vain yksi Internetin palveluista. Toki WWW on Internetin ylivoimaisesti suosituin palvelu. Internet-sivujen osoitteita kutsutaan URL:eiksi.

Toinen Internetin suosittu palvelu on sähköposti eli e-mail. Sähköpostia käyttääkseen tarvitsee sähköpostiosoitteen, jonka saa useasti koulusta, työpaikalta tai Internet-yhteyden palveluntarjoajalta. Myös Internetistä on mahdollisuus saada ilmaisia sähköpostiosoitteita, esim. Gmail on hyvin suosittu palveluntarjoaja. Sähköpostilla voi lähettää joko pelkästään kirjoitettua tekstiä tai myös liitetiedostoja. Kovin isoja liitetiedostoja (max. 10 Mt) ei kuitenkaan kannata sähköpostin välityksellä siirtää. Sähköpostia voi lukea ja lähettää joko webmail-tyyppisesti, eli menemällä tiettyyn WWW-osoitteeseen tai erillisellä sähköpostiohjelmalla. Windows 7 -käyttöjärjestelmä sisältää Windows Liven sähköposti (Windows Live Mail) nimisen sähköpostiohjelman. Toinen suosittu sähköpostiohjelma on Mozilla Thunderbird, jonka saa ladattua ilmaiseksi Internetistä.

Muita Internetin palveluja ovat esimerkiksi FTP (File Transfer Protocol) sekä keskusteluryhmät, Chat ja verkkopuhelut. FTP on tarkoitettu tiedostojen siirtoon Internetin välityksellä. Esimerkiksi WWW-sivut siirretään yleensä Internetiin FTP-yhteyden avulla. Siirtämiseen tarvitaan erillinen FTP-ohjelma. Nykyään tiedostojen siirtoon käytetään myös vertaisverkkoja. Keskusteluryhmissä keskustellaan toisten Internetin käyttäjien kanssa erilaisista aiheista. Keskusteluihin voi osallistua WWW:n kautta tai sähköpostiohjelmalla.

Chat on reaaliaikainen keskustelufoorumi, jossa viesti tulee heti kirjoitettaessa näkyviin muille keskustelun osapuolille. Suosittuja Chat-palveluja ovat IRC (Internet Relay Chat) ja Messenger, joka tulee Windows 7 -käyttöjärjestelmän mukana. Niitä kutsutaan myös pikaviestimiksi. Molempien käyttöön tarvitaan erillinen ohjelma. Lisäksi Chat-palveluja on myös WWW:ssä. Viime vuosina kovasti yleistynyt Internet-palvelu on verkkopuhelut, eli ilmaiset puhelut Internetiä hyväksi käyttäen. Verkkopuhelut voivat sisältää äänen lisäksi myös videokuvaa, jolloin puhutaan videopuheluista. Tunnetuin Internet-puheluihin käytetty ohjelma on Skype.

Sosiaalista mediaa voitaisiin myös pitää yhtenä Internetin uutena ja huippusuosittuna palveluna. Toisaalta sitä voidaan myös pitää palveluna, joka hyödyntää Internetin eri palveluja. Sosiaalisen median palveluistahan esimerkiksi blogit ja wikit ovat WWW-sivuja, Facebook sisältää mm. pikaviestintää ja Youtuben kautta jaetaan videotiedostoja. Sosiaalisessa mediassa oleellista on, että käyttäjät itse luovat sisältöjä palveluihin. Sosiaalisen median sanastossa sosiaalinen media määritellään olevan "tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän muoto, jossa käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä ja luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita". Sosiaalisen median myötä ihmisten aktiivisuus Internet-viestinnässä ja sisällön luomisessa Internetiin on lisääntynyt merkittävästi.

Internet-selain:

WWW-sivujen selailuun tarvitaan Internet-selain. Windows 7 -käyttöjärjestelmässä on mukana Internet Explorer -selain. Muita suosittuja selaimia ovat ilmaiseksi Internetistä ladattavat Mozilla Firefox ja Google Chrome. WWW-sivuilta voi kopioida tekstiä maalaamalla tekstin ja valitsemalla Muokkaa | Kopioi (Edit | Copy). Kuvan voi kopioida klikkaamalla kuvan päällä hiiren kakkospainikkeella (yleensä hiiren oikeanpuoleinen painike) ja valitsemalla Tallenna kuva nimellä (Save picture as). Sen jälkeen valitaan tallennuskohde sekä tiedostonimi ja painetaan Tallenna (Save). Tiedoston tallentaminen toimii muuten samalla tavalla, mutta hiiren kakkospainikkeen klikkauksen jälkeen valitaankin Tallenna kohde nimellä (Save target as). Muista aina Internetistä tietoa kopioidessa myös tekijänoikeudet! Seuraavassa kuvassa on Internet Explorer 9 -selaimen tärkeimmät osat.

Kuva: Internet Explorer 9 -selain

Tiedonhaku Internetistä

Internet on nykyään yksi merkittävimmistä tiedonjakelun välineistä. Nykyään Internetistä luetaan runsaasti uutisia, selaillaan aikatauluja tai erilaisia karttapalveluja. Lisäksi Internetiä käytetään paljon tietosanakirjan tapaan, jolloin Internetin hakukoneista on tullut tehokas tapa etsiä tietoa WWW:stä. Hakukonetta voisikin verrata kuvainnollisesti tietosanakirjan sisällysluetteloon. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei WWW-sivuja valvo kukaan, joten tiedon luotettavuuteen kannattaa suhtautua varauksella. Kuitenkin esimerkiksi Google on hyvä lähtökohta tiedon hakemiselle. Google onkin maailman suosituin hakukone. Muita suosittuja hakukoneita ovat Yahoo! ja Bing.

Kuva: Kirjastot.fi on yksi luotettava tiedonhaun WWW-sivusto

Hakukoneet toimivat seuraavasti:

• Kirjoita hakukenttään haluamiasi hakusanoja yksi tai useampia. Mitä useamman laitat, sitä tarkemmaksi haku muodostuu.
  • Jos kirjoitat hakusanaksi esimerkiksi väkiluku, hakukone etsii WWW-sivuja, joilla kyseinen sana esiintyy.
  • Jos taas kirjoitat hakusanaksi suomen väkiluku, hakukone etsii WWW-sivuja, joilla molemmat hakusanat esiintyvät.
  • Jos kirjoitat hakusanaksi "suomen väkiluku", hakukone etsii WWW-sivuja, joilla molemmat hakusanat esiintyvät peräkkäin.
  • Jos kirjoitat hakusanaksi suomen väkiluku -historia, hakukone etsii WWW-sivuja, joilla esiintyvät sanat suomen ja väkiluku, muttei sana historia.
• Kirjoitettuasi hakusanat paina hakupainiketta (Hae, Haku tai Search), jonka jälkeen hakutulokset ilmestyvät näkyviin. Ylimmäisinä ovat sivut, jotka vastaavat parhaiten hakusanojasi ja ovat suosituimpia muidenkin Internet-käyttäjien keskuudessa.
• Voit myös valita haettavaksi pelkästään tietyllä kielellä olevia WWW-sivuja tai pelkästään tietystä maasta löytyviä WWW-sivuja.
• Normaali haku etsii WWW-sivuja, mutta nykyään voit etsiä hakukoneiden avulla myös muuta tietoa, esimerkiksi kuvia, videoita, blogeja ja keskusteluryhmiä. Haku toimii samalla periaatteella kuin WWW-sivujenkin haku, ainoana erona hakukoneesta valitaan, että haetaan esimerkiksi pelkästään kuvia.

Netiketti

Netiketti tarkoittaa Internetissä (sähköposti, WWW-sivut, blogit, uutisryhmät jne.) tapahtuvassa kommunikoinnissa käytettäviä hyviä tapoja, "netin etikettiä". Se on kehitetty, jotta Internetin käyttö olisi kaikille mahdollisimman mukavaa, turvallista ja hyödyllistä. Netikettejä löytyy Internetistä useita (esimerkiksi http://www.internetopas.com/netiketti/).

Netiketin pääkohdat:

• Ole oma itsesi
  • Kytkeydy nettiin aina omalla tunnuksellasi ja salasanallasi. Toisen tunnuksen luvaton käyttö on kiellettyä. Käytä nimimerkkiä tai esiinny ilman nimeä vain palveluissa, joissa se on yleinen käytäntö.
• Ole kohtelias sähköpostia kirjoittaessasi
  • Älä kirjoita sähköpostissa mitään sellaista, mitä et olisi valmis sanomaan henkilölle kasvotusten.
• Kunnioita vastaanottajan sähköpostilaatikkoa
  • Älä tarkoituksella kuormita vastaanottajan postilaatikkoa, äläkä välitä saamiasi ketjukirjeitä eteenpäin. Harkitse ennen liitetiedostojen lähettämistä, ovatko ne todella tarpeellisia ja onko vastaanottajalla oikea sovellus niiden avaamiseksi. Liitteissä voi olla myös virusvaara. Liitteiden lähettämiseen kannattaakin aina kysyä lupa vastaanottajalta, sillä esimerkiksi kännykällä sähköpostia lukeville viestin lataus voi tulla kalliiksi, jos se sisältää ison liitteen.
• Esiinny harkiten verkkokeskusteluissa
  • Jos osallistut keskusteluihin verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa, Chat/IRC-kanavilla tai lähetät viestejä keskusteluryhmiin, kirjoita asiallisesti äläkä häiritse tai loukkaa muita.
• Huolehdi tietoturvasta
  • Tarkista tiedostot virusten varalta ennen niiden lähettämistä. Sähköpostilla tulevat pila- ja onnitteluohjelmat saattavat levittää tietokoneviruksia ja haittaohjelmia, jotka tukkivat sähköpostijärjestelmiä. Siksi niiden avaamisessa on noudatettava suurta varovaisuutta ja harkintaa.
  
• Tiedä mihin sitoudut
  • Verkossa on erilaisia palveluita, joiden käyttäjäksi pitää rekisteröityä. Lue ohjeet huolellisesti ja varmista, että ymmärrät ne, ennen kuin sitoudut mihinkään.
• Muista lähdekritiikki
  • Muista, että netissä ei ole julkaisukynnystä, joten kuka tahansa voi julkaista melkein mitä tahansa. Siksi kaikki WWW-sivuilla oleva tieto ei pidä paikkaansa.
• Netillä on pitkä muisti
  • Muista, että kaikki mitä kirjoitat verkkokeskusteluun, sosiaaliseen mediaan, sähköpostiin tai omalle WWW-sivullesi, saattaa olla luettavissa arkistoista vielä vuosienkin päästä.
• Älä lähetä sähköpostimainontaa
  • Älä käytä sähköpostia markkinointiin, ellei sinulla ole lupaa vastaanottajilta.
• Viestintäsalaisuus
  • Älä avaa toiselle vastaanottajalle osoitettuja sähköpostiviestejä ilman henkilön nimenomaista lupaa.
• Tekijänoikeus- ja tavaramerkkilaki
  • Älä levitä Internetissä esimerkiksi kotisivusi kautta aineistoa - kuten musiikkia, tekstiä, valokuvia, piirroksia tai tavaramerkkejä - johon sinulla ei ole oikeutta.
  
• Kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen
  • Älä esitä verkossa toisesta valheellista tietoa tai vihjausta, joka voisi aiheuttaa vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa loukatulle.
• Virusten kirjoittaminen ja levitys
  • Virusten kirjoittaminen ja tarkoituksellinen levittäminen on kiellettyä.
• Hakkerointi ja muu rikollinen toiminta
  • Vieraaseen tietojärjestelmään tunkeutuminen tai järjestelmän luvaton käyttö - vaikka mitään vahinkoa ei tapahtuisikaan - on rikos, josta voi ankarimmillaan seurata vankeusrangaistus. Jo pelkkä tunkeutumisen tai käytön yrittäminen on kiellettyä.

Netiketin lähde: http://www.internetopas.com/netiketti/

Tekijänoikeus

Luemme kirjoja, katselemme videoita, käymme elokuvissa, kuuntelemme musiikkia, käytämme tietokonetta ja CD-levyille tallennettuja tuotteita. Nämä kaikki ovat tavallisia asioita ja tapahtumia. Aina emme ehkä tule ajatelleeksi niihin liittyviä oikeuksia - tekijänoikeuksia. Ihmisten luova työ mahdollistaa sen, että voimme nauttia näistä tuotteista: teoksista ja tapahtumista. Tekijänoikeus suojaa luovaa työtä ja sen tekijöitä. Osaltaan se varmistaa luovuuden jatkumisen ja tekijöiden toimeentulon.

Miten tekijänoikeus syntyy?

Tekijänoikeus syntyy, kun teos tehdään. Suoja alkaa heti teoksen luomishetkestä suoraan lain nojalla. Mitään muodollisuuksia, esimerkiksi rekisteröintiä tai copyright-merkin (©) käyttöä ei edellytetä.

Mikä on teos?

Teos on itsenäinen ja omaperäinen tekijänsä henkisen luomistyön tulos. Teoksia voivat olla mm. sävellykset, kirjalliset ja suulliset esitykset, valokuvat, tietokoneohjelmat, kartat, näytelmät, elokuvat, piirustukset sekä taideteollisuuden ja käsityön tuotteet.

Kuka saa tekijänoikeussuojaa?

Tekijänoikeussuoja kuuluu teoksen tekijälle. Tekijänä pidetään sitä, joka on luonut teoksen. Tekijänoikeus syntyy aina luonnolliselle henkilölle. Yhteisöt voivat saada tekijänoikeussuojaa vain ihmisiltä siirtyneiden oikeuksien perusteella.

Mikä on esimerkiksi kiellettyä tekijänoikeuksien perusteella?

• Internetistä löytyvien kuvien käyttö omiin julkisiin tuotoksiin ilman lupaa.
• Musiikin ja videoiden imurointi (lataaminen omalle koneelle omaan käyttöön) Internetistä. Aineiston saa ladata itselleen vain silloin, kun aineisto on laillisesti saatettu yleisön saataviin.
• Piraattitallenteiden maahantuonti myös omaan käyttöön.
• Internetin piraattitiedostojen (esimerkiksi laittomat musiikkikappaleet ja elokuvat) jakelu muille Internetin käyttäjille.
• Plagiointi, eli jonkun toisen henkilön tekemän tekstin tai muun aineiston esittäminen omissa nimissään.

Esimerkkejä siitä, mikä on sallittua:

• Internetistä, kirjoista ja lehdistä löytyvien kuvien käyttö omaan käyttöön.
• Äänitteistä saa tehdä muutamia kopioita omaan yksityiskäyttöön, kunhan kopiointi tapahtuu laillisesta lähteestä.
• 
  Ohjelmien varmuuskopioiminen.
• Toisten tekstien siteeraaminen omissa töissään, lähde on tällöin mainittava.

Rangaistukset väärinkäytöstilanteissa:

Tekijänoikeudellisesti suojatun aineiston lainvastaisesta käyttämisestä seuraa hyvitysvelvollisuus ja velvollisuus korvata kaikki käytöstä aiheutunut vahinko. Hyvityksen ja korvauksen saa oikeudenhaltija. Tahallinen, ansiotarkoituksessa tehty törkeä tekijänoikeuden loukkaus on tekijänoikeusrikos. Siitä voidaan tuomita sakkoon tai jopa vankeuteen. Lievemmistä tekijänoikeusrikkomuksista rangaistaan sakolla.

Tekijänoikeusasioiden lähde: http://www.antipiracy.fi/

Tietoturva

Yleensä kouluissa ja työpaikoilla tietoturvasta huolehtivat erityiset siihen koulutetut henkilöt (unohtamatta silti sielläkään "maalaisjärjen" käyttöä lisäturvana). Kotikoneesi tietoturva on sen sijaan täysin omalla vastuullasi. Etenkin, jos sinulla on Internet-yhteys käytössäsi, on tietoturva-asioiden oltava kunnossa. Ohjeita tietoturvan parantamiseksi löydät tämän materiaalin lisäksi muun muassa Internetistä osoitteista http://www.tietoturvaopas.fi/ ja http://www.tietoturvakoulu.fi/. Lisäksi esimerkiksi Googlella hakemalla löytyy linkkejä niin maksullisiin kuin ilmaisiinkin tietoturvaohjelmistoihin.

Windows 7 -käyttöjärjestelmässä oman tietokoneen tietoturvan tasoa voi tarkastella Toimintokeskuksessa (Action Center) kohdasta Suojaus (Security). Toimintokeskus löytyy Ohjauspaneelista (Control Panel) ryhmästä Järjestelmä ja suojaus (System and Security). Toimintokeskuksen avulla voi tarkastaa oman tietokoneen suojauksen riittävyyden ja muokata tietoturva-asetuksia. Seuraavaksi käydään läpi, mitä tietoturvauhkia on olemassa ja sen jälkeen esitellään keinoja tietoturvan parantamiseksi.

Kuva: Windows 7 -käyttöjärjestelmän Toimintokeskuksen Suojaus-kohta

Erilaisia tietoturvauhkia:

• Virukset:
  • Käynnistyslohkovirukset:
    • Käynnistyslohkovirus saastuttaa levykkeen tai kovalevyn käynnistyslohkon (boot sector), jolla sijaitsee pieni tietokoneohjelma, jota tarvitaan tietokoneen käynnistämiseen. Virus saastuttaa järjestelmän asettumalla lohkolle. Nämä virukset leviävät hitaasti, koska ne voivat siirtyä vain levykkeiden välityksellä koneelta toiselle. Nykyään levykkeitä ei onneksi käytetä enää juuri ollenkaan, joten käynnistyslohkovirukset ovat lähes kuolleet sukupuuttoon.
  • Tiedostovirukset:
    • Tiedostoviruksen sisältämän ohjelman käynnistyessä virusohjelma ajetaan ensin ennen varsinaista ohjelmaa. Virusohjelma saa samat oikeudet kuin ajettava ohjelmakin, jolloin virus voi kopioida itseään, asentaa itsensä muistiin tai suorittaa vahinkoa aiheuttavan osansa. Tiedostovirukset voivat levitä kaikilla tiedonsiirtotavoilla eli levykkeillä, verkossa ja etäyhteyksissä. Tiedostovirukset leviävät kuitenkin vain siirrettäessä ohjelmia, joten niitä tavataan enemmän kotitietokoneissa, joihin ladataan esimerkiksi pelejä verkosta.
  • Makrovirukset:
    
    • Microsoftin ohjelmissa (Word, Excel, PowerPoint) voi käyttää makro-ohjelmointikieltä, jolla pystyy valitettavasti ohjelmoimaan myös viruksia. Makrovirukset leviävät erityisesti liitetiedostojen avulla, kun käyttäjät lähettävät toisilleen sähköpostissa dokumentteja, jotka on tehty Microsoftin ohjelmilla. Virukset aktivoituvat, kun tiedosto avataan, ja tarttuvat lähellä oleviin tiedostoihin. Makrovirukset voivat saada aikaan monenlaista harmia. Ne voivat esimerkiksi muutella sanoja tiedostoissa ja vahinkoja voi tapahtua niin hitaasti, että käyttäjä ei huomaa pitkään aikaan mitään. Makrovirukset ovat viime aikoina vähentyneet, sillä pienillä toimilla on mahdollista estää kotikoneessa makrovirusten toiminta. Lisäksi Office-paketin versiot 2007 ja 2010 myös tallentavat oletuksena tiedostot muotoon, jossa ei sallita makroja.
  • Madot:
    
    • Madot ovat yleistyneet 2000-luvulla runsaasti. Ne liikkuvat vikkelästi sähköpostissa ja verkossa. Sähköpostimadot leviävät yleensä liitetiedostojen kautta, mutta jotkut madot ovat itse viestissä. Kun mato alkaa toimia, se yleensä etsii ensin osoitekirjan tai muita sopivia osoitteita. Se lähettää sähköpostiviestejä uusille vastaanottajille. Jos osoitekirjassa on satoja osoitteita, mato voi levitä äkkiä hyvin moniin koneisiin. Verkkomadot eli oikeat madot eivät tarvitse edes sähköpostia levitäkseen. Verkkomato tarvitsee suoran reaaliaikaisen yhteyden koneiden välille, jotta se voisi saastuttaa uuden koneen. Tämän vuoksi madot leviävät helposti laajakaistaverkoissa. Madot voivat esimerkiksi saastuttaa tietokoneen käyttöjärjestelmän käyttökelvottomaksi tai vakoilla salasanoja.
  • Troijalaiset:
    
    • Troijalaiset poikkeavat madoista ja muista viruksista siten, että niissä ei ole itseään kopioivaa osaa eivätkä ne tarvitse aputiedostoa. Troijalaiset ovat ohjelmia, jotka eivät toimi odotetulla tavalla, vaan tekevät jotain arvaamatonta. Troijalaiset voivat esimerkiksi hävittää tiedostoja, muuttaa hakemistorakennetta ja vakoilla käyttäjää. Jotkut troijalaiset avaavat käyttäjän huomaamatta portin eli takaoven, jota pitkin tietokoneeseen voi tulla vakoilemaan myöhemmin. Troijalaiset leviävät, kun käyttäjät vaihtavat ohjelmia keskenään tai kopioivat niitä Internetistä.
• Muita tuholaisia:
  • Vakoilu- ja mainosohjelmat:
    
    • Vakoiluohjelmat ovat tavallaan troijalaisia. Ne etsivät esimerkiksi käyttäjän sähköpostiosoitteen ja lähettävät sen mainosohjelmille. Hetken päästä sähköpostiin voi alkaa tulla mainoksia päivittäin. Vakoilu- ja mainosohjelmat eivät aiheuta varsinaista tuhoa, vaan pelkästään harmia käyttäjälle esimerkiksi sähköpostin täyttymisen vuoksi. Vakoilu- ja mainosohjelmien poistoon on olemassa omia ohjelmia.
  • Roskaposti:
    • Roskapostiksi kutsutaan ei-toivottua, suurina massoina lähetettyä, ei kenellekään erityisesti kohdistettua sähköpostiviestintää. Roskaposti ruuhkauttaa sähköpostijärjestelmiä ja tukkii ihmisten sähköpostilaatikoita. Roskapostia ei tule ikinä avata tai lähettää eteenpäin. Roskapostiviestiin ei tule myöskään ikinä vastata, vaikka viestissä lukisi postituksen loppuvan vastaamisen jälkeen. Vastaaminen pelkästään varmistaa osoitteesi toimivuuden roskapostittajille.
  • Hoax:
    
    • Hoaxit ovat valheellisia ketjukirjeitä, joissa ilmoitetaan esimerkiksi vaarallisesta nopeasti leviävästä viruksesta ja kehotetaan lähettämään varoituksia muille käyttäjille. Käyttäjät lähettävät varoituksia tuttavilleen luullen tekevänsä hyvän työn, mutta todellisuudessa he tahmaavat pahasti sähköpostiliikennettä. Hoaxit voivat myös sisältää viestin, jossa tarjotaan rahaa tai palkintoja, jos viesti lähetetään edelleen. Hoax voi sisältää myös uhkauksia, jos viestiä ei jatketa. Virusvaroituksia tai muita kiertokirjeitä ei pidä lähettää eteenpäin, koska ne vain lisäävät levottomuutta ja työkuormaa. Hoaxit leviävät ainoastaan käyttäjien toimesta.
  • Phishing:
    • Tietojen kalastelulla eli phishingillä pyritään järjestelmällisesti keräämään esimerkiksi verkkopankkien käyttöön liittyviä tunnuslukuja tai verkkokauppojen käyttöön liittyviä käyttäjätunnuksia. Kyseessä on ammattimainen rikollinen toiminta, jonka toteutus tapahtuu massasähköpostituksilla, kuten roskapostissa ja tekaistuilla aidon näköisillä verkkosivustoilla. Tietojen kalastelulta suojautumisen nyrkkisääntö on, että yksikään pankki, viranomainen tai vaikkapa tietoturvayhtiö ei pyydä asiakkaitaan rekisteröitymään uudelleen palveluihin tai antamaan mitään henkilökohtaisia tietojaan sähköpostitse. Epäilyttävässä viestissä olevaa verkkolinkkiä ei pidä avata, vaan viesti kannattaa tuhota.

Viruskuvausten lähde: Raija Kukkonen, TKK: Viruksia, matoja ja troijalaisia (2003)

Palomuuri:

Palomuuri on ohjelmisto tai laite, joka estää luvattomat yhteydet koneellesi. Sen avulla voit estää mm. lukuisten matojen ja troijalaisten pääsyn koneellesi. Useimmat virukset siis leviävät nykyään suoraan koneelta toiselle verkon kautta, käyttäen hyväkseen käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen tietoturva-aukkoja. Tämän takia palomuuri onkin nykyään tärkein asia virusten tulemisen ehkäisemisessä. Useimmat palomuurit estävät myös haitallisen liikenteen koneeltasi ulospäin. Palomuuri voi olla erillinen fyysinen laite, mutta kotikoneissa yleisempiä ovat palomuuriohjelmistot. Windows 7 -käyttöjärjestelmä sisältää oman palomuurin ja lisäksi Internetissä on tarjolla useita ilmaisia palomuuriohjelmia, muun muassa ZoneAlarm. Windowsin oma palomuuri löytyy Ohjauspaneelista (Control Panel) ryhmästä Järjestelmä ja suojaus (System and Security) valinnan Windowsin palomuuri (Windows Firewall) takaa. Palomuurin käyttäminen on siis välttämätöntä, mikäli haluat koneesi toimivan ongelmitta!

Kuva: Windowsin palomuuri käytössä

Tietoturvapäivitykset:

Sekä käyttöjärjestelmän että käytettävien ohjelmistojen päivittäminen on tarpeellista, jotta mahdolliset tietoturva-aukot saadaan tukittua. Ohjelmistoista tärkeimpiä päivitettäviä ovat tietoturvaohjelmistot (palomuuriohjelmisto ja virustorjuntaohjelmisto) sekä Microsoft Office -paketin ohjelmat. Esimerkiksi Windows 7 -käyttöjärjestelmä on ilman tietoturvapäivityksiä varsin haavoittuvainen. Käyttöjärjestelmä kannattaa laittaa päivittämään itse itseään päivittäin. Automaattisia päivityksiä pääsee asettamaan Ohjauspaneelista (Control Panel) ryhmästä Järjestelmä ja suojaus (System and Security) löytyvän Windows Update -valinnan takaa.

Kuva: Windows Update

Valitsemalla Windows Update -ikkunasta Muuta asetuksia (Change settings) pääsee säätämään automaattisia päivityksiä. Microsoft Office -paketin ohjelmien päivityksiä voi hakea kätevästi myös Windows Updaten kautta valitsemalla kohdan Anna minulle Microsoft-tuotteiden päivitykset ja tarkista valinnaisten Microsoft-ohjelmistojen päivitysten saatavuus, kun päivitän Windowsin (Give me updates for Microsoft products and check for new optional Microsoft software when I update Windows). Käyttämäsi palomuuri-, virustorjunta- ja haittaohjelmien torjuntaohjelmien ohjeista löydät neuvot niiden ajan tasalla pitämiseksi. Windowsin palomuuri päivittää itse itseään automaattisesti ja näin tekevät yleensä lähes kaikki tietoturvaohjelmistot.

Kuva: Windowsin automaattisten päivitysten asetusten muuttamisikkuna

Virustorjunta ja haittaohjelmilta suojautuminen:

Huolimatta palomuurista ja tietoturvapäivityksistä, saattaa koneellesi silti päästä viruksia ja muita haitallisia ohjelmia esimerkiksi lataamistasi tiedostoista. Virustorjuntaohjelma ja haittaohjelmien torjuntaohjelma estävät viruksen tai haittaohjelman havaitessaan sen toiminnan tai poistavat sen kokonaan koneelta tai tiedostosta. Lisäksi virustorjuntaohjelma yleensä tarkastaa saapuvat ja lähtevät sähköpostit virusten varalta. Windows 7 -käyttöjärjestelmän mukana ei suoraan tule omaa virustorjuntaohjelmaa, mutta haittaohjelmien torjuntaohjelma Windows Defender tulee. Se löytyy helpoiten menemällä Ohjauspaneeliin (Control Panel) ja kirjoittamalla siellä hakukenttään Windows Defender. Microsoftin WWW-sivuilta voi kuitenkin ladata ja asentaa ilmaiseksi ohjelman Microsoft Security Essentials, joka hoitaa sekä virustorjunnan että haittaohjelmien torjunnan.

Nykyään sama ohjelma hoitaakin usein siis sekä virustorjunnan että haittaohjelmien torjunnan. Tietokoneella tulee olla yhtä aikaa käytössä vain yksi virustorjunta-/haittaohjelmien torjuntaohjelma, sillä useamman samantyyppisen ohjelman yhtäaikainen käyttö sotkee ohjelmien toiminnan. Esimerkiksi käytettäessä Microsoft Security Essentials -ohjelmaa, yhtä aikaa ei tule käyttää Windows Defender -ohjelmaa. Koneelle kannattaa siis asentaa Microsoft Security Essentials tai hankkia joku muu kaupallinen tai ilmainen ohjelma. Molemman tyyppisiä ohjelmia on olemassa runsaasti. Kaupallisissa ohjelmissa on yleensä enemmän ominaisuuksia, mutta yleensä peruskäyttäjä pärjää hyvin myös ilmaisella ohjelmalla. Linkkejä ohjelmiin löytyy esimerkiksi Googlella hakemalla. Tunnettuja kaupallisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Norton AntiVirus ja F-Secure Anti-Virus. Ilmaisia vaihtoehtoja Microsoft Security Essentialsin lisäksi ovat esimerkiksi avast! Free Antivirus ja Avira Free Antivirus.

Kuva: Microsoft Security Essentials on tarkistanut tietokoneen virusten ja haittaohjelmien varalta

Maalaisjärki:

Palomuuri, tietoturvapäivitykset, virustorjuntaohjelmistot ja haittaohjelmien torjuntaohjelmistot ovat tärkeitä asioita tietoturvan ylläpidossa, mutta unohtaa ei sovi myöskään maalaisjärkeä. Ihminen käyttäytymisellään on itse suurin tietoturvauhka. Seuraavissa kohdissa kerrotaan, miten maalaisjärjen tulisi toimia tietoturvan parantamisessa.

• Salasanat tulisivat olla riittävän monimutkaisia ja vaikeasti arvattavia.
• Omaa salasanaa ei tule koskaan antaa kenellekään, vaikka kysyjänä olisi esimerkiksi koulun tai yrityksen tietoturvavastaava.
• Myöskään omia pankkitunnuksia ei saa luovuttaa kenellekään.
• Maksaessasi verkossa ostoksia luottokortilla, varmista että myyjänä on turvallinen yhtiö.
• Säilytä tärkeät tunnuksesi ja salasanat varmassa paikassa, mielellään lukkojen takana.
• Älä avaa sähköpostien liitetiedostoja, jos et ole varma niiden sisällöstä.
• Älä avaa outoja sähköposteja ollenkaan, vaan poista ne saman tien.
• Älä surffaa epäilyttävillä nettisivuilla.
• Jos jollakin nettisivulla tai ohjelmassa pyydetään hyväksymään jotakin, lue ensin tarkoin, mitä olet hyväksymässä.

Varmuuskopiointi:

Varmuuskopioiden tekeminen kuuluu osittain jo maalaisjärkeenkin. Tietokone on laite, joka voi rikkoutua jonakin päivänä. Tällöin on tärkeää, että tärkeistä tiedostoista on varmuuskopiot tallella. Varmuuskopioita tulee tehdä säännöllisesti, sillä muuten niistä ei ole hyötyä. Varmuuskopioita voidaan tehdä esimerkiksi Internetin palvelimille, USB-muistitikuille, CD-levyille, DVD-levyille ja ulkoisille kiintolevyille. Myös tulostettu tekstitiedosto on tavallaan varmuuskopio. Windows 7:ssa on oma varmuuskopiointitoiminto, jota kannattaa hyödyntää. Se löytyy Ohjauspaneelista (Control Panel) ryhmästä Järjestelmä ja suojaus (System and Security) valinnan Varmuuskopioi ja palauta (Backup and Restore) takaa.