Tietotekniikan perusteet

Tietokone

Pöytätietokoneen tärkein osa on keskusyksikkö, joka sisältää tietokoneen toimintaan tarvittavat komponentit. Tietokone tarvitsee myös näytön, hiiren ja näppäimistön. Lisäksi tietokoneeseen voi olla liitettynä oheislaitteita, kuten tulostin ja kuvanlukija (skanneri). Hiiri, näppäimistö ja skanneri ovat tiedonsyöttölaitteita, eli niillä välitetään tietoa käyttäjältä tietokoneelle päin. Näyttöä ja tulostimia kutsutaan taas tulostuslaitteiksi, eli ne välittävät tietoa tietokoneelta käyttäjälle päin. Yleensä tietokoneessa on myös kaiuttimet.

Kannettavat tietokoneet ovat yleistyneet runsaasti 2000-luvulla lähinnä niiden siirreltävyyden, kasvaneen tehokkuuden ja laskeneiden hintojen myötä. Kannettava tietokone sisältää samat peruskomponentit kuin pöytätietokonekin, erona on vain se, että kaikki komponentit ovat samassa paketissa. Toki kannettavaankin tietokoneeseen voi halutessaan liittää ulkoisen näytön, näppäimistön ja hiiren. Myös oheislaitteita voi liittää kannettavaan tietokoneeseen lähes yhtä helposti kuin pöytätietokoneeseen. Kannettavissa tietokoneissa on yksi komponentti, mitä ei ole pöytäkoneissa, eli akku. Akku mahdollistaa kannettavan tietokoneen käytön ilman sähkövirtaa.

Uusinta uutta tietokoneiden laitekirjossa ovat tablet-laitteet ("tabletit"), kuten Applen iPad. Tablet-tietokoneiden yksi keskeinen ero kannettaviin tietokoneisiin on niiden ohjaaminen, sillä tablet-laitteissa on kosketusnäyttö ja virtuaalinen näppäimistö. Tabletit ovat kevyitä ja niissä on pitkä akkukesto, joten ne sopivat erinomaisesti mukana kulkeviksi tietokoneiksi. Tablet-tietokoneisiin ei pysty liittämään oheislaitteita yhtä helposti kuin pöytätietokoneisiin ja kannettaviin tietokoneisiin. Tabletteihin ei myöskään saa kaikkia samoja ohjelmistoja mitä pöytätietokoneisiin ja kannettaviin tietokoneisiin.

Nykypäivänä raja tablet-tietokoneiden ja kehittyneimpien älypuhelimien (esimerkiksi Applen iPhone tai Nokian Lumia) välillä on epäselvä, sillä useista älypuhelimistakin löytyy paljon tietokoneen ominaisuuksia. Nykyään ei olekaan enää helppo kategorisoida tiettyä laitetta, eli onko se esimerkiksi kannettava tietokone, tablet-tietokone vaiko älypuhelin. Toisaalta kategorisointi ei ole tarpeenkaan, sillä ihmisillä on yleensä useita eri tietokoneen ominaisuuksia sisältäviä laitteita ja käytössä on aina se, mikä kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopii.

Pöytätietokoneen keskusyksikön sisältämät komponentit (osat):

Kuva: Tietokoneen keskusyksikkö avattuna

• Emolevy on "alusta" muille komponenteille. Kaikki muut komponentit kiinnittyvät siihen kaapeleiden, väylien tai liittimien avulla. Emolevyssä on runsaasti eri liitäntöjä, joista osa näkyy tietokoneen takapaneelissa.
• Prosessori eli suoritin suorittaa tietokoneen laskennalliset toimenpiteet. Prosessori on ikään kuin tietokoneen "aivot". Tietokoneen nopeus riippuu paljon prosessorin tehosta.
• Keskusmuistia (voidaan kutsua myös työmuistiksi tai RAM:iksi) käyttävät käyttöjärjestelmä ja ohjelmat ollessaan päällä. Tämän vuoksi keskusmuistin määrä ja nopeus vaikuttavat merkittävästi tietokoneen nopeuteen.
• Näytönohjain "piirtää" kuvan tietokoneen näytölle. Kolmiulotteisia pelejä pelatessa näytönohjaimen tulisi olla tehokas, jotta pelit toimisivat hyvin. Näytönohjain voi olla myös integroituna emolevylle.
• Kiintolevylle eli kovalevylle tallennetaan kaikki käyttöjärjestelmän, ohjelmien ja käyttäjän tiedostot. Mitä suurempi kiintolevy on, sitä enemmän sinne mahtuu esimerkiksi valokuvia, musiikkitiedostoja, videoita, pelejä ja ohjelmia.
• Virtalähde antaa sähkövirtaa muille keskusyksikössä oleville komponenteille.
• Optisia asemia ovat esimerkiksi CD-asemat, DVD-asemat ja Blu-ray-asemat. Optiset asemat voivat olla myös ulkoisia, jolloin ne eivät sijaitse keskusyksikön sisällä.
• Lisäkortteina tietokoneessa voivat olla esimerkiksi verkkokortti, modeemi ja äänikortti. Ne voivat olla myös integroituna emolevyyn. Uusissa tietokoneissa yleensä näin onkin, jolloin erillisiä lisäkortteja ei juurikaan tarvita.

Tietotekniikan peruskäsitteitä:

• Tiedon yksiköt:
  • Tavu on pienin tiedon esittämisyksikkö tietokoneessa, suuremmat yksiköt ovat tavun kerrannaisyksiköitä. Tavun lyhenne on t. Esimerkiksi tekstitiedoston, jossa on yksi kirjain, koko on noin yksi tavu. Tavu on niin pieni yksikkö, ettei sillä ole juurikaan merkitystä nykypäivän tietokoneissa.
  • Kilotavu (kt, englanniksi kB) on 1024 tavua. Luku 1024 johtuu binääriluvun porrastetusta esitystavasta, mutta hyvä muistisääntö suhdeluvuksi on 1000, vaikkakaan sillä ei saa ihan tarkkoja arvoja. Esimerkiksi Word-tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoitetun yhden sivun mittaisen tekstin koko on muutamia kymmeniä kilotavuja.
  • Megatavu (Mt, englanniksi MB) on 1024 kilotavua. Jälleen 1000 on hyvä suhdeluku muistettavaksi. Esimerkiksi digitaalikameralla otetun valokuvan koko on noin 2-10 megatavua kameran tarkkuudesta riippuen.
  • Gigatavu (Gt, englanniksi GB) on 1024 megatavua. Edelleenkin 1000 on hyvä suhdeluku muistettavaksi. Esimerkiksi tietokoneen kiintolevyn koko on nykypäivän tietokoneissa yleensä noin 160-1000 gigatavua. Gigatavua suurempia yksiköitä ei juurikaan tarvita vielä nykypäivän kotitietokonemaailmassa.
  • Teratavu (Tt, englanniksi TB) on 1024 gigatavua. Myös tässä 1000 on hyvä suhdeluku muistettavaksi. Esimerkiksi tietokoneen kiintolevyn koko voi uusissa tehokkaissa tietokoneissa olla jo noin 2-4 teratavua.

• Tiedoston ja kansion ero:

  Vertauskuvallisesti tiedosto voitaisiin ajatella yhdeksi kirjaksi kirjahyllyssä. Tällöin kirjahylly olisi kansio ja kirjahyllyn eri hyllyt olisivat alikansioita.

  Tiedosto on jollakin ohjelmalla tai laitteella tehty ja tallennettu työ. Se voi olla esimerkiksi tekstidokumentti, kuva, musiikkikappale tai video. Tiedostoon liittyy aina tiedostopääte, joka kertoo tiedoston tyypin. Tiedostopääte on tiedoston nimen perässä pisteen (viimeisen jos monta) jälkeen olevat kirjaimet. Esimerkiksi tekstin tiedostopääte voi olla docx, kuvan jpg ja äänen mp3.
• Kansio on tiedostojen tallennuspaikka. Kansioita kutsutaan myös hakemistoiksi. Kansioiden avulla tiedostoja voidaan lajitella omiksi kokonaisuuksiksi. Ne siis selventävät tiedonhallintaa. Kansio voi olla myös tyhjä ja se voi sisältää alikansioita.

Eri tallennusmedioita:

• Ulkoisten kiintolevyjen suosio on noussut kasvaneiden tilantarpeiden takia. Ulkoiset kiintolevyt liitetään tietokoneeseen yleensä USB-liitännän avulla. Niiden tallennuskapasiteetti on yleensä noin 160-2000 gigatavua.
• Blu-ray-levylle mahtuu tietoa 25-100 gigatavua. Ne ovat melko uutta tekniikkaa ja niitä käytetään lähinnä teräväpiirtoelokuvien jakeluun.
• DVD-levylle mahtuu tietoa 4,7-17 gigatavua. Niitä käytetään lähinnä elokuvien, ohjelmien ja pelien tallentamiseen sekä jakeluun.
• CD-levylle mahtuu tietoa 650-700 megatavua. CD-levyjen suurin käyttötarkoitus on musiikin ja ohjelmien tallentaminen sekä jakelu.
• 

  Kuva: USB-muistitikku

  USB-muistien suosio on noussut viime vuosina hurjasti niiden keveyden, pienen koon, helppokäyttöisyyden ja halventuneiden hintojen ansiosta. Nykyään USB-muisti on yksi yleisimmistä tavoista siirtää tiedostoja kahden tietokoneen välillä. USB-muistien tallennuskapasiteetti vaihtelee nykypäivänä yleisimmin kahdesta gigatavusta 64 gigatavuun.
• Levykkeelle (kutsutaan myös nimellä "korppu") mahtuu tietoa ainoastaan 1,44 megatavua, minkä vuoksi sitä ei enää nykyään käytetä juuri ollenkaan.

Nykyään mobiililaitteiden kuten älypuhelimien ja tablettien yleistyessä puhutaan paljon myös tiedon tallentamisesta "pilveen". Pilvitallennuksella tarkoitetaan tiedon tallentamista verkkoon tiettyyn tilaan, jonka voi tarjota joku palveluntarjoaja, esimerkiksi DropBox. Tiedot sijaitsevat palveluntarjoajan virtuaalipalvelimilla. Tietoihin pääsee käsiksi mistä vain, kunhan on verkkoyhteys. Lisäksi onnistuu esimerkiksi saman tiedoston muokkaaminen yhtä aikaa usealta tietokoneelta. Pilvitallennus on siis kätevää, kun omia fyysisiä tallennuslaitteita ei tarvitse. Se soveltuu siis erittäin hyvin käytettäväksi mobiililaitteilla kuten tableteilla ja älypuhelimilla. Toisaalta ilman toimivaa verkkoyhteyttä pilveen tallennuttuihin tiedostoihin ei pääse käsiksi ollenkaan.

Käyttöjärjestelmä

Käyttöjärjestelmä on ikään kuin "välittäjä" tietokoneen ja käyttäjän välillä. Myös eri ohjelmat tarvitsevat käyttöjärjestelmää "välikädeksi" ohjelman ja tietokoneen välille. Käyttöjärjestelmä siis hallitsee tietokoneen komponenttien toimintaa, eli esimerkiksi prosessoria ja tiedon tallennusta. Maailman yleisin tietokoneiden käyttöjärjestelmä on Windows. Muita suosittuja tietokoneiden käyttöjärjestelmiä ovat Linux ja Mac OS X. Tablet-laitteiden puolella suosituimmat käyttöjärjestelmät ovat puolestaan Android ja iOS. Kaikista käyttöjärjestelmistä on olemassa useita eri versioita. Uusin versio Windowsista (kesäkuussa 2012) on Windows 7.

Tässä oppimateriaalissa käydään läpi juuri Windows 7 -käyttöjärjestelmää. Ohjeita voi soveltaa myös edelliseen versioon (Windows Vista). Myös Windows 7:sta on olemassa useita eri versioita, jotka poikkeavat toisistaan ominaisuuksiensa osalta. Yleisin kotikäyttäjille tarkoitettu versio on Windows 7 Home Premium. Useiden eri versioiden vuoksi tämän oppimateriaalin kuvakaappaukset Windows 7 -käyttöjärjestelmästä saattavat hiukan poiketa käyttämäsi käyttöjärjestelmäversion ulkoasusta.

Windows avautuu automaattisesti käynnistettäessä tietokone ja sulkeutuu suljettaessa tietokone. Jos käyttöjärjestelmään on syötetty useampia käyttäjiä, valitaan käyttäjä käynnistyksen yhteydessä. Käyttöjärjestelmän näytössä näkyvää osaa kutsutaan työpöydäksi. Työpöydän alareunassa on tehtäväpalkki. Tehtäväpalkissa näkyvät mm. ilmaisinalue, avoinna olevat ohjelmat ja yleensä muutamia pikalinkkejä käytetyimpiin ohjelmiin. Itse työpöytä voi sisältää tiedostoja, kansioita, pikakuvakkeita ja ohjelmaikkunoita. Pikakuvakkeet, tiedostot ja kansiot avautuvat hiiren ykköspainikkeen (yleensä hiiren vasen painike) kaksoisnapsautuksella. Tehtäväpalkissa olevasta Käynnistä-painikkeesta (Start) pääsee käsiksi tietokoneen ohjelmiin, asetuksiin ja tiedostoihin.

Windows 7:ssa työpöydällä voi olla myös pienoisohjelmia, joita voivat olla esimerkiksi kalenteri, kello ja muistilaput. Seuraavissa kuvissa on esitetty Windows 7 -käyttöjärjestelmän Käynnistä-valikko ja työpöytä sekä niissä sijaitsevien eri objektien merkitykset.

Kuva: Windowsin Käynnistä-valikko

Kuva: Windowsin työpöytä

Ohjelmaikkunat:

Windowsissa ohjelmat käynnistyvät ikkunoihin. Ikkuna voi olla kooltaan koko näytön kokoinen, osa näytöstä tai tehtäväpalkkiin painikkeeksi pienennetty. Ikkunan kokoa ja sijaintia työpöydällä voi muuttaa. Ikkunoita voi olla avoinna työpöydällä yhtä aikaa useampia. Ikkunan sisältöä vieritetään vierityspainikkeista ( tai ) klikkaamalla tai vieritysruudusta hiirellä ykköspainike pohjassa vetäen. Seuraavat esimerkit selventävät Windowsin ikkunoiden hallintaa:

Nopea tapa vaihtaa aktiivista ikkunaa (ohjelmaa):

Paina Alt-näppäin pohjaan ja paina sitten Sarkainta (Tabulaattori). Työpöydän keskelle avautuu ikkuna, jossa näkyvät kaikki avoimet ikkunat (ohjelmat) ja työpöytä. Klikkailemalla Sarkainta (Alt-näppäin edelleenkin koko ajan painettuna pohjaan) voit vaihdella eri ikkunoiden ja työpöydän välillä. Kun olet haluamasi ikkunan kohdalla, vapauta Alt-näppäin, jolloin kyseinen ikkuna vaihtuu aktiiviseksi.

Kuva: Aktiivisen ikkunan vaihtaminen

• Ikkunan siirtäminen työpöydällä:
  • Paina hiiren ykköspainike (yleensä hiiren vasen painike) pohjaan ikkunan otsikkorivillä ja raahaa ikkuna haluamaasi kohtaan työpöydällä. Kun ikkuna on haluamassasi kohdassa, vapauta hiiren painike.
• Ikkunan koon muuttaminen:
  • Vie hiiri ikkunan johonkin reunaan, jolloin hiiren osoitin muuttuu kaksipäiseksi nuoleksi. Paina tällöin hiiren ykköspainike pohjaan ja venytä ikkuna haluamasi kokoiseksi. Kun ikkuna on haluamasi kokoinen, vapauta hiiren painike. Kun otat kiinni ikkunan jostakin kulmasta, ikkunan koko muuttuu samalla sekä pysty- että vaakasuunnassa. Laidoista kiinni otettaessa kerralla muuttuu vain toinen suunta.
• Ikkunan pienentäminen tehtäväpalkkiin:
  • Klikkaa ikkunan otsikkorivin oikeassa yläkulmassa olevaa -painiketta hiiren ykköspainikkeella. Ikkuna palautuu takaisin näkyviin työpöydälle klikkaamalla halutun ikkunan nimeä tehtäväpalkissa hiiren ykköspainikkeella.
• Ikkunan suurentaminen koko näytön kokoiseksi:
  • Klikkaa ikkunan otsikkorivin oikeassa yläkulmassa olevaa -painiketta hiiren ykköspainikkeella.
• Ikkunan palauttaminen osanäytön kokoiseksi:
  • Klikkaa ikkunan otsikkorivin oikeassa yläkulmassa olevaa -painiketta hiiren ykköspainikkeella.
• Ikkunan sulkeminen:
  • Klikkaa ikkunan otsikkorivin oikeassa yläkulmassa olevaa -painiketta hiiren ykköspainikkeella.
• Aktiivisen ikkunan vaihtaminen:
  • Klikkaa aktiiviseksi haluamaasi ikkunaa tehtäväpalkissa hiiren ykköspainikkeella.

Kuva: Haku-toiminto

Haku-toiminto:

Haku-toiminto on kätevä esimerkiksi silloin, kun et tiedä, missä hakemistossa jokin tietty tiedosto (esim. kuva) sijaitsee, mutta tiedät tiedoston nimen tai osan siitä. Haku-toiminto löytyy Käynnistä-valikon alareunasta. Lisäksi haku löytyy kaikista järjestelmäikkunoista (esim. kotihakemistoikkuna) yläreunasta. Seuraavassa kerrotaan haun käyttö Käynnistä-valikon kautta.

Kirjoita hakulohkoon hakusana, jolloin etsintä alkaa ja löydetyt tiedostot ilmestyvät Käynnistä-valikkoon. Haku osaa hakea myös tiedostojen metatiedoista (tiedostoa kuvaileva tieto, esim. musiikkikappaleen esittäjä) sekä joidenkin tiedostojen (esim. Office-paketin ohjelmilla tehdyt tiedostot) sisällöistä. Jos kaikki hakutulokset eivät mahdu Käynnistä-valikkoon, klikkaa Näytä lisää tuloksia (See more results), jolloin tulokset avautuvat uuteen ikkunaan. Kyseisestä ikkunasta hakua voi myös tarkentaa tiettyjen kriteerien (esimerkiksi tiedoston koko tai muokkauspäivämäärä) mukaan. Tämä tapahtuu klikkaamalla hakutulosten ikkunan oikean yläkulman hakupalkkia ja valitsemalla sieltä Lisää hakusuodatin (Add a search filter), jonka jälkeen valitaan vielä haluttu kriteeri.

Ohjauspaneeli:

Ohjauspaneelista (Control Panel) pääset muuttamaan kaikkia käyttöjärjestelmän asetuksia. Ohjauspaneeli aukeaa valinnalla Käynnistä | Ohjauspaneeli (Start | Control Panel). Ohjauspaneelissa voit esimerkiksi muuttaa Internet-asetuksia, lisätä ja poistaa ohjelmia, katsoa tietokoneen komponenttien tietoja ja muokata käyttöjärjestelmän ulkoasua. Ohjauspaneelin eri alakohtiin pääsee klikkaamalla haluttua kategoriaa (esimerkiksi Järjestelmä ja suojaus (System and Security)) ja valitsemalla sen jälkeen haluamansa toiminnon.

Kuva: Ohjauspaneeli

Näppäimistön käyttö:

Näppäimistössä on perusnäppäinten (kirjaimet ja numerot) lisäksi runsaasti erikoisnäppäimiä, joiden sijaintia seuraava kuva havainnollistaa. Lisäksi näppäimistöistä riippuen, näppäimistössä saattaa olla myös paljon erilaisia näppäimiä helpottamassa esimerkiksi Internetin, sähköpostin ja multimedian käyttöä. Nämä näppäimet sijaitsevat yleensä näppäimistön laidoilla ja/tai yläpuolella.

Kuva: Näppäimistö ja sen erikoisnäppäimet korostettuina

Ongelmatilanteet:

Joskus jokin ohjelma (sovellus) menee jumiin eikä vastaa käyttäjän toimintoihin. Tällaisessa tilanteessa kannattaa ensin odottaa hetkinen, koska tietokone voi olla ylikuormitettu tai verkon toiminnassa saattaa olla hetkellisesti häiriöitä. Jos sovellus ei kuitenkaan ala toimia, voit yrittää palauttaa järjestelmän takaisin normaaliin toimintaan seuraavilla toimenpiteillä:

• Sulje jumissa oleva ohjelma Windowsin alalaidassa olevasta tehtäväpalkista klikkaamalla hiiren kakkospainikkeella (yleensä hiiren oikeanpuoleinen painike) jumissa olevan ohjelman nimeä ja valitsemalla Sulje (Close). Tämän jälkeen tietokoneen pitäisi taas toimia normaalisti.
• Jos tämä ei auta, paina näppäimistöltä Ctrl + Alt + Delete ja valitse Käynnistä Tehtävienhallinta (Start Task Manager), jolloin aukeaa Tehtävienhallinta (Task Manager). Valitse Sovellukset-välilehdeltä (Applications) ohjelma, joka ei toimi (normaalisti sen kohdalla lukee "Ei vastaa" (Not Responding)) ja klikkaa Lopeta tehtävä (End Task). Hetken päästä ohjelma sulkeutuu ja tietokoneen pitäisi taas toimia normaalisti.
• 
  Jos tämäkään ei auta, on tietokoneen uudelleen käynnistäminen ainoa vaihtoehto. Kannattaa ensiksi yrittää käynnistää tietokone uudelleen Windowsista Käynnistä-valikon kautta valinnalla Käynnistä uudelleen (Restart). Uudelleen käynnistyksen jälkeen tietokoneen pitäisi toimia normaalisti.
• Jos Windows on jumissa eikä uudelleen käynnistäminen onnistu edellisellä tavalla, voit painaa tietokoneen Reset-painiketta, jolloin tietokone käynnistyy uudelleen. Vaihtoehtoisesti voit pitää tietokoneen virtanäppäintä noin neljä sekuntia pohjassa, jolloin kone sammuu. Sen jälkeen voit käynnistää tietokoneen uudestaan normaalisti virtakytkimestä.

Kannattaa huomata, että edellä mainituissa ongelmatilanteissa sovelluksessa tiedostoon tekemäsi muutokset eivät välttämättä tallennu kiintolevylle. Kannattaa siis tallentaa keskeneräiset työt tasaisin väliajoin, eikä vasta sitten kun ne ovat valmiita. Jos tietokone ei ala toimia normaalisti yllä olevien toimenpiteiden jälkeen, on siinä yleensä jokin isompi vika ja ammattiapu on tarpeen.

Ohjelmat

Käyttöjärjestelmään asennettuja ohjelmia (sovelluksia) pääsee katsomaan valinnalla Käynnistä | Kaikki ohjelmat (Start | All Programs). Windows-käyttöjärjestelmään valmiiksi asennetut apuohjelmat (esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelma WordPad, piirto-ohjelma Paint ja laskin) löytyvät valinnan Käynnistä | Kaikki ohjelmat | Apuohjelmat (Start | All Programs | Accessories) alta. Ohjelmat käynnistyvät klikkaamalla niitä kerran hiiren ykköspainikkeella (yleensä hiiren vasen painike) tai viemällä hiiren kursori halutun ohjelman kohdalle ja painamalla Enter. Ohjelmat sulkeutuvat yleensä komennolla Tiedosto | Lopeta (File | Exit) tai klikkaamalla -painiketta ohjelmaikkunan oikeassa yläkulmassa.

Ohjelmien käyttö vaihtelee luonnollisesti ohjelmasta riippuen. Lähes kaikista ohjelmista löytyvät kuitenkin yläreunasta joko valikot tai välilehdet, joiden takaa löytyvät kyseisen ohjelman kaikki toiminnot. Lisäksi useissa ohjelmissa on työkalurivi tai välilehtien ryhmiä, joissa on painikkeita kyseisen ohjelman käytetyimpiin toimintoihin. Seuraavissa esimerkeissä esitetään, mistä valikoista tai välilehdiltä löytyvät muutamat ohjelmien yleiset toiminnot ja miten niitä käytetään.

Kuva: WordPad-ohjelman perusnäkymä

Tiedoston avaaminen:

• Valitse valikoista tai välilehdiltä Tiedosto | Avaa (File | Open). Huomaa, että joissakin ohjelmissa (esim. WordPad) kyseisen välilehden otsikkona ei lue "Tiedosto", vaan tilalla on pelkkä kuvake ().
• Aukeavassa ikkunassa etsi haluamasi tiedosto tietokoneen hakemistorakenteesta ja valitse se hiiren ykköspainikkeella.
• Paina Avaa-painiketta (Open), jolloin tiedosto avautuu.

Tiedoston tallentaminen:

Kuva: Tallenna nimellä -ikkuna

• Valitse valikoista tai välilehdiltä Tiedosto | Tallenna (File | Save) tai Tiedosto | Tallenna nimellä (File | Save As), jos haluat tallentaa tiedoston uudelle nimelle tai muussa tiedostomuodossa kuin ohjelman oletustiedostomuodossa.
• Jos tallensit tiedostoa ensimmäistä kertaa tai valitsit Tallenna nimellä (Save As), aukeaa uusi ikkuna. Jos ikkunaa ei aukea, tiedosto tallentui entiselle nimelleen.
  • Aukeavassa ikkunassa valitse kohde, minne haluat tiedoston tallentaa sekä tiedoston nimi ja tallennusmuoto.
  • Paina Tallenna-painiketta (Save), jolloin tiedosto on tallennettu haluamaasi hakemistoon haluamallesi nimelle.

Tiedoston tulostaminen:

• Valitse valikoista tai välilehdiltä Tiedosto | Tulosta (File | Print), jolloin aukeaa tulostusikkuna.
• Valitse ikkunasta haluamasi tulostusvalinnat (esimerkiksi kopioiden määrä, tulostusalue ja käytettävä tulostin).
• Valitse ohjelmasta riippuen OK tai Tulosta (Print), jolloin tulostus alkaa.

Ohjelmien käyttöohjeet:

• Ohjelmissa on yleensä valikoissa Ohje-valikko (Help), jonka takaa löytyy painikkeita, joilla pääsee katsomaan kyseisen ohjelman käyttöohjeita. Yleensä käyttöohjeeseen vievä painike on ensimmäisenä Ohje-valikon (Help) listalla.
• Jos kyseistä valikkoa ei löydy, ohjelman oikeassa yläkulmassa on yleensä kysymysmerkkiä muistuttava kuvake (), josta ohjeeseen pääsee.

Resurssienhallinta ja leikepöytä

Resurssienhallinta (Windows Explorer) on ohjelma, jolla nähdään tietokoneen tallennusvälineiden (esimerkiksi kiintolevyt, CD-levyt ja USB-muistitikut), kansioiden ja tiedostojen sisällöt, rakenteet sekä tiedot. Resurssienhallinnan avulla voidaan luoda, kopioida, siirtää, uudelleen nimetä ja poistaa tiedostoja sekä kansioita. Resurssienhallinnan avulla voit siis esimerkiksi järjestellä eri lomamatkojesi digivalokuvat omiin kansioihinsa ja antaa kuville kuvaavat nimet.

Leikepöytä on käyttöjärjestelmän työmuistissa oleva muistialue. Sen avulla voidaan siirtää ja kopioida tiedostoja, objekteja ja kansioita eri ohjelmien välillä tai ohjelmien sisällä. Voit siis esimerkiksi siirtää tekstikappaleen eri kohtaan dokumentissa kirjoittamatta sitä uudelleen. Leikepöydälle voidaan kopioida kerrallaan vain yksi tieto, sillä uusi leikepöydälle siirretty tieto menee aina vanhan tiedon päälle. Leikepöydällä oleva tieto ei näy mitenkään ulospäin, vaan tiedon näkee ulospäin vasta sitten, kun se liitetään uuteen sijaintiin.

Kuva: Resurssienhallinnan rakenne

Resurssienhallinta löytyy valitsemalla Windowsin tehtäväpalkista Käynnistä | Kaikki ohjelmat | Apuohjelmat | Resurssienhallinta (Start | All Programs | Accessories | Windows Explorer). Resurssienhallintaan pääsee myös suoraan Käynnistä-valikosta valitsemalla Tietokone (Computer). Tällöin aloitusnäkymässä näkyy koko tietokoneen sisältö. Seuraavat esimerkkitapaukset kuvaavat Resurssienhallinnan ja leikepöydän toimintaperiaatteet.

Kansion luominen:

• Uuden kansion eli hakemiston luonti aloitetaan valitsemalla levyasema tai sen hakemisto, jonne kansio tehdään.
• Resurssienhallinnasta näet, mitä kansioita asema tai sen hakemisto jo sisältää. Jos haluat luoda kansion jonkun olemassa olevan kansiosi alle, valitse se kansiolistasta.
• Valitse toimintoriviltä Uusi kansio (New folder), anna kansiolle nimi ja paina Enter.

Tiedoston tai kansion kopiointi kohteesta toiseen:

• Kopiointi aloitetaan valitsemalla kopioitava tiedosto tai kansio aktiiviseksi klikkaamalla sitä kerran (kuvake muuttuu sinertäväksi).
• Valitse Järjestä | Kopioi (Organize | Copy).
• Siirry kohdekansioon.
• Valitse Järjestä | Liitä (Organize | Paste).
• Tarkista Resurssienhallinnan oikeanpuoleisesta osasta, että kopiointi onnistui.

Tiedoston tai kansion siirto kohteesta toiseen:

• Valitse siirrettävä tiedosto tai kansio aktiiviseksi.
• Valitse Järjestä | Leikkaa (Organize | Cut).
• Valitse kohdekansio (esimerkiksi vaikka USB-muistitikku).
• Valitse Järjestä | Liitä (Organize | Paste).
• Tarkista lähdekansiosta, että siirretty tiedosto tai kansio on hävinnyt sieltä.

Tiedoston tai kansion uudelleen nimeäminen:

• Valitse uudelleen nimettävä tiedosto tai kansio aktiiviseksi.
• Valitse Järjestä | Nimeä uudelleen (Organize | Rename).
• Kirjoita uusi nimi ja paina Enter.

Tiedoston tai kansion poistaminen:

• Valitse poistettava tiedosto tai kansio aktiiviseksi. Poistamiseen on kaksi vaihtoehtoa:
  • Jos käytät Järjestä | Poista (Organize | Delete) -valintaa, niin sinulta kysytään varmistusta tiedoston tai kansion siirtämisestä Roskakoriin (Recycle Bin).
    • Huom! Roskakorista tiedoston palauttaminen onnistuu tarvittaessa tätä tapaa käyttäen, sillä poistetut kansiot ja tiedostot siirtyvät ensin sinne. Roskakori on hyvä aika ajoin tyhjentää, koska levytilaa vapautuu vasta siinä vaiheessa. Roskakori löytyy työpöydältä.
  • Mikäli haluat poistaa tiedoston tai kansion kokonaan, pidä poistamisen aikana Vaihto (Shift) -näppäintä pohjassa. Tällöin sinulta kysytään varmistus tiedoston tai kansion poistamisesta lopullisesti. Tällöin se poistuu heti kokonaan, eikä mene siis lainkaan Roskakoriin.
    • Huom! Tuhottavan tiedoston tai kansion palauttaminen ei ole silloin enää mahdollista.

Tiedoston, kansion tai levyaseman ominaisuuksien tarkasteleminen:

• Valitse haluttu tiedosto, kansio tai levyasema aktiiviseksi.
• Valitse Järjestä | Ominaisuudet (Organize | Properties).
• Aukeavan ikkunan eri välilehdiltä voit tarkastella valitsemasi tiedoston, kansion tai levyaseman eri ominaisuuksia.