Tietokoneen käytön perusteet

Tietokone

Tietokoneen mielletään yleensä olevan pöydällä pidettävä suurempi pöytätietokone tai helposti mukaan otettava kannettava tietokone (arkikielellä läppäri). Nykyisin kuitenkin myös monet muut laitteet (esimerkiksi puhelimet, tabletit ja kellot) sisältävät tietokoneisiin verrattavissa olevaa teknologiaa ja ovat ominaisuuksiltaan erittäin monipuolisia. Tästä johtuen myös tällaisia laitteita voidaan pitää tietokoneina. Tässä luvussa tietokoneista puhuttaessa tarkoitetaan kuitenkin nimenomaan pöytätietokoneita ja kannettavia tietokoneita.

Tietokone

Tietokoneen tärkein osa on keskusyksikkö, joka sisältää tietokoneen toimintaan tarvittavat sisäosat eli komponentit. Lisäksi tietokoneessa on näyttö, hiiri eli osoitinlaite tai ohjauslevy, näppäimistö sekä kaiuttimet. Lisäksi tietokoneeseen voidaan liittää oheislaitteita, kuten tulostin tai skanneri. Hiiri, ohjauslevy, näppäimistö ja skanneri ovat tiedonsyöttölaitteita eli niillä välitetään tietoa tietokoneen käyttäjältä tietokoneelle päin. Näyttöä ja tulostinta taas kutsutaan tulostuslaitteiksi, koska ne välittävät tietoa tietokoneelta käyttäjälle päin.

Pöytätietokoneen ja kannettavan tietokoneen erona on, että kannettavassa tietokoneessa ei ole erillistä näyttöä, näppäimistöä tai hiirtä, vaan kaikki tietokoneen osat ovat ns. samassa paketissa. Kannettavaan tietokoneeseen voidaan kuitenkin myös liittää erikseen esimerkiksi ulkoinen näyttö, näppäimistö ja hiiri. Kannettavissa tietokoneissa on myös akku, jota ei pöytätietokoneissa tarvita. Akku mahdollistaa kannettavan tietokoneen käytön ilman jatkuvaa sähkövirtaa.

Tietokoneen keskusyksikön komponentit

Emolevy toimii alustana muille komponenteille. Komponentit kiinnittyvät emolevyyn kaapeleiden, väylien tai liittimien avulla. Emolevyssä on siis runsaasti liitäntöjä.

Prosessori eli suoritin suorittaa tietokoneen laskennalliset toimenpiteet. Prosessori on ikään kuin tietokoneen aivot. Tietokoneen toimintanopeus on riippuvainen prosessorin tehosta.

Keskusmuistia (kutsutaan myös työmuistiksi tai RAM:iksi) käyttävät tietokoneen käyttöjärjestelmä ja ohjelmat tietokoneen ollessa päällä. Tästä johtuen keskusmuistin suuruus ja nopeus vaikuttavat merkittävästi tietokoneen toimintanopeuteen.

Näytönohjain "piirtää" kuvan tietokoneen näytölle. Esimerkiksi kolmiulotteisia pelejä pelatessa näytönohjaimen tulee olla tehokas, jotta pelit toimivat toivotusti. Näytönohjain voi olla myös integroituna emolevyyn.

Kiintolevylle eli kovalevylle tallennetaan kaikki käyttöjärjestelmän, ohjelmien ja käyttäjän tiedostot. Kovalevylle ei kuitenkaan voida tallentaa tiedostoja rajattomasti. Kovalevyn sisäinen koko määrittää, kuinka paljon tietoa tietokoneelle voidaan tallentaa.

Virtalähde antaa sähkövirtaa keskusyksikössä oleville komponenteille.

Optisia asemia ovat esimerkiksi CD-asemat, DVD-asemat ja Blu-ray -asemat. Optiset asemat voivat olla myös ulkoisia, jolloin ne eivät sijaitse keskusyksikön sisällä.

Pöytätietokoneen keskusyksikkö:
Viemällä osoittimen kuvan päälle saat tietoa kuvasta.

Peruskäsitteitä

Käyttöjärjestelmä hallitsee tietokoneen komponenttien toimintaa (esimerkiksi prosessoria ja tiedon tallennusta). Käyttöjärjestelmä on myös ikään kuin viestinvälittäjä tietokoneen ja käyttäjän välillä. Myös ohjelmat tarvitsevat käyttöjärjestelmää "välikädeksi" ohjelman ja tietokoneen välille. Käyttöjärjestelmän käytöstä kerrotaan lisää luvussa 2.

Ohjelmat (eli sovellukset) mahdollistavat tietokoneen käytön ja sillä työskentelyn. Ohjelmat asennetaan käyttöjärjestelmään. Ohjelmia on olemassa lukuisia erilaisia ja erilaisiin käyttötarkoituksiin sopivia (esim. tekstinkäsittelyohjelma, kuvanmuokkausohjelma, virustentorjuntaohjelma). Ohjelmien käytöstä kerrotaan lisää luvussa 3.

Tiedosto on tietokoneohjelmalla tehty työ. Tiedosto voi olla esimerkiksi tekstidokumentti, kuva, musiikkikappale tai video. Tiedosto sisältää siis tietoa ja sen koko määritellään tavuina. Tiedoston nimeen liittyy aina tiedostopääte, joka kertoo tiedoston tyypin. Tiedostopääte on tiedoston nimen perässä viimeisenä oleva kirjaintunnus, joka erotetaan tiedoston varsinaisesta nimestä pisteellä.

Kansio on tiedostojen tallennuspaikka, johon voidaan koota useampi tiedosto. Kansioiden avulla tiedostoja voidaan lajitella kokonaisuuksiksi, jolloin tietokoneen tiedostot ovat selkeämmin ja helpommin hallittavissa. Kansioita kutsutaan myös hakemistoiksi. Kansio voi sisältää myös alikansioita eli alihakemistoja.

Hakemistorakenne muodostuu hakemistosta ja sen alihakemistosta (tai useammasta alihakemistosta) sekä hakemistojen tiedostoista. Hakemistorakenteen perustaso on juurihakemisto, joka sisältää kaikki tietokoneen hakemistot ja tiedostot. Hakemistoihin ja tiedostoihin viitataan hakemistopolun avulla eli luettelemalla sisäkkäiset hakemistot hakemistorakenteen juuresta lähtien. Tällöin hakemistot erotetaan toisistaan kenoviivalla (\). Hakemistopolun ensimmäinen kenoviiva tarkoittaa juurihakemistoa.

Alla olevissa kuvissa hakemistorakenne on kuvattu hakemistopolkuna sekä puumaisena havainnollistuskuvana.

Tallentaminen tarkoittaa tiedoston säilömistä tietokoneen kovalevylle tai muuhun tallennuspaikkaan, esimerkiksi ulkoiselle kovalevylle tai verkkoon. Verkkoon tallentaminen eli pilvitallennus on nykyään suosittu tallennustapa, sillä verkosta tiedostoihin pääsee käsiksi mistä ja milloin tahansa.

Tiedon mittayksiköt:

• Tavu on pienin tiedon koon esittämiseen käytetty yksikkö. Suuremmat yksiköt ovat tavun kerrannaisyksiköitä. Tavun lyhenne on t (englanniksi B). Esimerkiksi vain tekstiä sisältävän tekstitiedoston koko voidaan ilmoittaa tavuina.
• Kilotavu on 1024 tavua. Kilotavun lyhenne on kt (englanniksi kB). Esimerkiksi tekstin lisäksi muotoiluja sisältävän tekstitiedoston koko voidaan ilmoittaa kilotavuina.
• Megatavu on 1024 kilotavua. Megatavun lyhenne on Mt (englanniksi MB). Esimerkiksi valokuvatiedoston tai videotiedoston koko voidaan ilmoittaa megatavuina.
• Gigatavu on 1024 megatavua. Gigatavun lyhenne on Gt (englanniksi GB). Esimerkiksi tietokoneen sisäisen kiintolevyn koko voidaan ilmoittaa gigatavuina.
• Teratavu on 1024 gigatavua. Teratavun lyhenne on Tt (englanniksi TB). Esimerkiksi tietokoneen ulkoisen kiintolevyn koko voidaan ilmoittaa teratavuina.
• Yksiköiden välinen suhdeluku 1024 johtuu tietokoneen käyttämistä binääriluvuista. Riittää kuitenkin, että muistaa suhdeluvun olevan noin 1000.
• Tiedoston koko voidaan muuntaa pienemmästä yksiköstä suurempaan yksikköön jakamalla tiedoston koko suhdeluvulla 1024.
• Tiedoston koko voidaan muuntaa suuremmasta yksiköstä pienempään yksikköön kertomalla tiedoston koko suhdeluvulla 1024.