Kuvankäsittely

Kuvankäsittelyn perusteet

2000-luvulla digitaalikamerat ovat syrjäyttäneet lähes kokonaan filmikamerat. Tämän ansiosta kuvankäsittely on muodostunut tärkeäksi taidoksi valokuvien ottamisen yhteyteen. Tässä luvussa käydään läpi kuvankäsittelyn perusteita, skannaamista sekä opiskellaan muutamia peruskuvankäsittelytoimintoja ilmaisen GIMP-kuvankäsittelyohjelman (versio 2.8.0) avulla. GIMP:in voi ladata itselleen verkosta osoitteesta: http://www.gimp.org/downloads/. Muitakin kuvankäsittelyohjelmia on runsaasti, eikä mikään ohjelma ole niin selkeä markkinajohtaja kuin esimerkiksi Microsoft Word -ohjelma on tekstinkäsittelyn puolella. Paljon käytettyjä kaupallisia kuvankäsittelyohjelmia ovat muun muassa Adobe Photoshop, Adobe Photoshop Elements ja Corel PaintShop Pro. GIMP:in lisäksi toinen suosittu ilmainen ohjelma on Paint.NET. Vaikka kuvankäsittelyohjelmia on runsaasti, pätevät niissä kaikissa soveltaen samat kuvankäsittelyn perusperiaatteet, joita tässä luvussa opetetaan.

Tärkeimmät kuvatiedostotyypit:

• JPG
  • Yleinen tiedostomuoto, jota käytetään yleensä valokuvien näyttämiseen Internet-sivuilla tai muuten isojen kuvien tallentamiseen (esimerkiksi digitaalikameroissa).
  • 16 miljoonaa väriä (24-bittinen).
  • Ei tue läpinäkyvyyttä.
  • Pakattu tiedostomuoto, jossa tallennettaessa informaatiota katoaa. Mahtuu kuitenkin pieneen tilaan.
• GIF
  • Toinen yleinen tiedostomuoto, jota käytetään yleensä viivapiirroksissa, kaavioissa ja pientä tarkkuutta vaativissa kuvissa.
  • Tukee animaatioita ja läpinäkyvyyttä.
  • Maksimissaan vain 256 väriä (8-bittinen).
  • Ei pakkaa kuvaa, mutta vähentää värejä.
  • On hyvä vaihtoehto kuville, joissa on paljon samaa väriä sisältäviä alueita.
• 
  BMP
  • Windowsin bittikarttakuva.
  • 16 miljoonaa väriä (24-bittinen).
  • Koska kuvaa ei ole pakattu, se vie paljon tilaa.
  • Jos haluaa tallentaa kuvan sen laatua heikentämättä ja kuvan viemä tila ei ole ongelma, BMP on hyvä tiedostomuoto siihen.
• PNG
  • Kehitetty GIF-kuvan seuraajaksi.
  • Jopa 48-bittinen kuva (248 väriä).
  • Tukee läpinäkyvyyttä.
  • Pakkaa kuvat, muttei aiheuta silti häviötä.
  • Käytetään esimerkiksi Internet-sivuilla.
• 
  TIFF
  • Yleinen tiedostomuoto paperijulkaisuissa ja kuvaoriginaalien säilyttämisessä.
  • Ei pakkaa kuvaa (eikä täten hävitä tietoa), joten tiedostokoko on suuri.
  • Tukee harmaasävyjä ja erilaisia värimalleja.
  • 16 miljoonaa väriä (24-bittinen).
  • Internet-selaimet eivät tue formaattia.

Kuvan resoluutio:

Resoluutiolla tarkoitetaan kahta toisistaan hieman poikkeavaa asiaa. Ensinnäkin sillä voidaan tarkoittaa kuvan muodostavien pikseleiden kokonaismäärää, jolloin se ilmaistaan muodossa pikselien määrä vaakasuunnassa x pikselien määrä pystysuunnassa. Tällöin voidaan puhua myös erottelutarkkuudesta. Esimerkiksi tietokoneiden näyttöjen tarkkuudet ilmaistaan juuri kyseisessä muodossa. Tietokoneen näytön resoluutio voi olla esimerkiksi 1680 x 1050 pikseliä. Pikselillä ("kuvapiste") tarkoitetaan kuvan pienintä yksittäistä osaa.

Toiseksi resoluutiolla voidaan tarkoittaa kuvan tai kuvantoistolaitteen tarkkuutta eli erottelukykyä. Tässä tapauksessa resoluutiolla tarkoitetaan pikseleiden tai kuvapisteiden määrää tietyllä alueella. Kuvien, digitaalikameroiden ja skannereiden yhteydessä erottelukyvystä käytetään myös termiä pikselitiheys. Tulostimien yhteydessä taas voidaan puhua pistetiheydestä. Yksikkönä pikselitiheydessä käytetään ppi:tä, joka tarkoittaa pikseleitä tuumalla (pixels per inch). Pistetiheyden yksikkö on taas dpi (pisteitä tuumalla, dots per inch). Usein kuitenkin dpi:tä käytetään hieman virheellisesti myös pikselitiheyden yhteydessä. Mitä suurempi erottelukyky kuvassa on, sitä tarkempi se siis on.

Jotteivät eri termit menisi sekaisin, jatkossa tässä luvussa resoluutiosta puhutaan joko pikseleiden kokonaismäärän tai pikselitiheyden nimillä riippuen siitä, kumpaa resoluution määritelmää tarkoitetaan.

Pikselitiheys vaikuttaa ainoastaan paperitulosteiden tarkkuuteen. Näytöltä katseltavan kuvan tarkkuuteen sillä ei ole vaikutusta.

Kuvan pikselitiheydeksi valitaan kyseiseen tilanteeseen sopiva niin, että kuvan tiedostokoko pysyy tietyissä rajoissa. Esimerkiksi Internet-sivuille sijoitettavan valokuvan pikselitiheydeksi riittää 72 ppi ja monistettavan tai tulostettavan kuvan pikselitiheydeksi 150 ppi. Sen sijaan painettavan julkaisun pikselitiheys on huomattavasti suurempi ja sen määrittelee usein kyseinen kirjapaino (neliväripainatuksessa yleensä 300 ppi tai enemmän), jolloin kuvat usein myös skannataan kyseisessä kirjapainossa. Kuvan pikseleiden kokonaismäärä taas valitaan sen mukaan, kuinka iso (fyysiset mitat) kuvasta halutaan. Turhan suuri pikselitiheys tai pikseleiden kokonaismäärä ei paranna kuvan laatua, vaan hidastaa laitteistojen ja ohjelmien toimintoja ja vaatii suuria kiintolevytiloja.

Kun kuvan pikselitiheys on esimerkiksi 150 ppi:tä, on kuvassa yhden neliötuuman alueella 150 x 150 pikseliä eli yhteensä 22500 pikseliä. Jos taas kuvan pikselitiheys on 50 ppi:tä, on siinä kyseisellä alueella silloin 2500 pikseliä. Jos kuvan pikselitiheys siis tuplataan ja kuvan fyysinen koko halutaan pitää ennallaan, nelinkertaistetaan pikselien määrä ja kuvan tiedostokoko suurenee samassa suhteessa. Mitä suurempi pikselitiheys kuvalla on, sitä enemmän sen kokoa voidaan suurentaa kuvan laadun kärsimättä, eli pikseleiden fyysinen koko pysyy vielä niin pienenä, ettei ihmissilmä erota niitä.

Kuvan resoluutiomääritykset voi määritellä digitaalikamerassa ennen kuvan ottoa ja samoin skannerissa ennen skannausta ja tulostimessa ennen tulostamista. Digitaalikamerassa määritellään kuvan pikseleiden kokonaismäärä (esimerkiksi se voi olla tietyssä kamerassa maksimissaan 3648 x 2736 pikseliä, jolloin puhutaan 10 megapikselin kamerasta). Skannerissa taas määritellään pikselitiheys (esimerkiksi laadukasta kuvaa skannatessa se voisi olla 600 ppi). Myös joissakin laadukkaissa digitaalikameroissa voi määritellä itse pikselitiheydenkin, mutta yleensä se on vakioarvo (usein joko 72 ppi tai 96 ppi). Tulostimessa valitaan pistetiheys, joka voi olla esimerkiksi laadukasta valokuvaa tulostaessa 1200 x 1200 dpi.

Kuvankäsittelyohjelmassa ei kuvan pikselitiheyttä enää yleensä suurenneta (ei lisää kuvan tarkkuutta, koska pikseleiden kokonaismäärä on vakio), sen sijaan sitä voidaan siellä pienentää. Pikselitiheyden muutos vaikuttaa aina myös kuvan fyysiseen kokoon (tulostuskoko), joten jos pikselitiheyttä on muutettava, tehdään se ennen mahdollista tulostuskoon muutosta. Tulostuskoon muuttaminen tapahtuu siis yleensä pikselitiheyden säätämisellä.

Kuvan fyysinen koko:

• Kuvan fyysiseen kokoon (tulostuskoko) vaikuttavat kuvan pikselitiheys ja pikseleiden kokonaismäärä (leveys ja korkeus pikseleinä).
• Fyysinen koko (esimerkissä leveys, korkeus samalla tavalla) voidaan laskea kaavalla:
  • leveys (pikseleinä) / pikselitiheys (ppi)
• Tuloksena saadaan kuvan leveys tuumina. Tuumat saadaan senttimetreiksi kertomalla tulos 2.54:lla.
• Esimerkiksi 300 x 200 pikselin kokoisen kuvan (pikselitiheys 72 ppi) fyysisen leveyden ja korkeuden laskeminen:
  • Leveys: 300 / 72 = 4.167 tuumaa = 10.58 senttimetriä (2.54 x 4.167)
  • Korkeus: 200 / 72 = 2.778 tuumaa = 7.06 senttimetriä (2.54 x 2.778)

Kuvan tiedostokoko:

• Kuvan tiedostokokoon vaikuttavat esimerkiksi värien määrä, pikseleiden kokonaismäärä ja valittu tiedostoformaatti.
• Jos kuvaa ei ole pakattu, sen tiedostokoko voidaan laskea kaavalla:
  • leveys (pikseleinä) x korkeus (pikseleinä) x bittisyys (värien määrä) / 8
• Tuloksena saadaan kuvan tiedostokoko tavuina.
• Pakatun kuvan (esimerkiksi JPG-kuva) tiedostokokoa ei pysty laskemaan tietämättä pakkausastetta ja pakkaustapaa.
• Esimerkiksi 300 x 200 pikselin BMP-kuvan (24-bittiset värit ja kuvaa ei ole pakattu) tiedostokoon laskeminen:
  • 300 x 200 x 24 / 8 = 180000 tavua = 180 kilotavua (kt)

Skannaus

Kuvan skannaus tapahtuu suunnilleen samalla periaatteella käytettävästä ohjelmasta riippumatta. Ainoastaan ohjelmien valikkokomennot voivat hieman poiketa toisistaan. GIMP-ohjelmassa valitaan ensin Tiedosto | Luo | Kuvanlukija/kamera (File | Create | Scanner/Camera). Avautuvasta ikkunasta valitaan haluttu skannauslaite ja klikataan Valitse (Select), jolloin avautuu varsinainen Windows 7 -käyttöjärjestelmän skannaustoiminto.

Kuva: Windows 7:n skannaustoiminto

Jos valinta aukaiseekin skannerin oman skannausohjelmiston tai jonkun muun ikkunan kuin ohessa olevan kuvan mukaisen ikkunan, kokeile valita laitelistasta joku toinen vaihtoehto. Yleensä WIA-alkuiset vaihtoehdot tarkoittavat, että kuva haetaan skannerilta käyttäen käyttöjärjestelmän omaa skannaustoimintoa, eli WIA-alkuinen vaihtoehto on yleensä oikea. Ohessa olevan kuvan mukaisen Windows 7:n skannausikkunan avautumisen jälkeen skannaus etenee seuraavasti:

• Ensin valitaan, millaista kuvaa ollaan skannaamassa (värikuva, harmaasävykuva, mustavalkoteksti tai -kuva). Valinta vaikuttaa skannatun kuvan tarkkuuteen ja värien määrään. Kuvia skannatessa valitaan siis yleensä värikuva. Klikkaamalla linkkiä Säädä skannatun kuvan laatua (Adjust the quality of the scanned picture) pääsee säätämään skannausasetukset (mm. tarkkuuden dpi-yksikössä) manuaalisesti. Manuaalisen säädön jälkeen kuvan lajiksi vaihtuu automaattisesti valinta Mukautetut asetukset (Custom Settings).
• Seuraavaksi painetaan Esikatsele (Preview), jolloin skanneri tekee vedoksen skannattavasta kuvasta. Vedos näkyy esikatseluikkunassa.
• Esikatseluikkunassa rajataan vedoksesta se alue, joka halutaan skannata. Rajaaminen tehdään esikatseluikkunassa olevista neliöpainikkeista () hiiren ykköspainikkeella raahaamalla.
• Kun alue on rajattu, painetaan Skannaa (Scan), jolloin kuva skannataan.
• Skannauksen valmistuttua kuva ilmestyy kuvankäsittelyohjelmaan, jossa sitä voidaan esimerkiksi muokata tai tallentaa se haluttuun sijaintiin (hakemistoon).

Kuvan muokkaaminen

Kuvankäsittelyohjelmissa on erittäin runsaasti toimintoja kuvien muokkaamista varten. Tässä luvussa käydään läpi näistä toiminnoista vain yleisimmät ja tarpeellisimmat. Aluksi käydään läpi GIMP-kuvankäsittelyohjelman perusteet.

GIMP:in käytön perusteita:

Kuva: GIMP:in Työkalupakki-ikkuna

• Kelluva käyttöliittymä:
  • GIMP:in pieni erikoisuus on "kelluva käyttöliittymä". GIMP:issä ei siis ole vaan yhtä ikkunaa, vaan useampi erillinen ikkuna.
  • Esimerkiksi; jos avaat GIMP:issä useamman kuvan yhtä aikaa, aukeavat kaikki kuvat omiin ikkunoihinsa ja jokaisessa ikkunassa näkyy samat valikkokomennot. Valikkokomennot toteuttavat tällöin toimintoja luonnollisesti vain kyseisessä ikkunassa auki olevalle kuvalle.
  • Myös kaikki mahdolliset työkaluikkunat (eri toimintoja sisältävät ikkunat) ovat omissa ikkunoissaan, eivätkä perinteisesti yhden "pääikkunan" päällä.
  • Käyttöliittymän käyttöön tottuu nopeasti. Ohjelman sulkemisesta kannattaa huomata se, että ohjelma sulkeutuu sitten, kun suljetaan viimeinen "pääikkuna", eli sellainen ikkuna, jossa näkyy valikkorivi. Pelkkien työkaluikkunoiden sulkeminen ei siis vielä sulje koko ohjelmaa.
• Uuden kuvan luominen:
  • Valitse Tiedosto | Uusi (File | New).
  • Avautuvasta ikkunasta valitse sopivat asetukset (mm. kuvan koko) uudelle kuvalle ja paina OK.
• Kuvan avaaminen:
  • Valitse Tiedosto | Avaa (File | Open).
  • Avautuvasta ikkunasta valitse haluamasi kuva tietokoneen hakemistorakenteesta ja paina Avaa (Open).
• Kuvan tallentaminen halutussa tiedostomuodossa:
  • Normaalien Tallenna (Save) ja Tallenna nimellä (Save As) -valikoiden kautta kuvan voi tallentaa vain GIMPin omiin XCF-tiedostomuotoihin. Kun kuva halutaan tallentaa muihin muotoihin (esim. JPG ja PNG), tulee käyttää Vie-toimintoa (Export) seuraavien ohjeiden mukaan.
  • Valitse Tiedosto | Vie (File | Export) avattuna olevan kuvan ikkunan valikkoriviltä.
  • Avautuvaan ikkunaan kirjoita tiedostonimen perään haluamasi kuvatiedostotyyppi (tiedostopääte) itse tai valitse tallennusmuoto Valitse tiedoston tyyppi (Select File Type) -valikosta.
  • Jos kirjoitat tiedostopäätteen itse tiedostonimen perään, pidä huoli, että Valitse tiedoston tyyppi (Select File Type) -kohdassa lukee Laajennoksen mukaan (By Extension). Tarkista myös, että tiedosto tallennetaan oikeaan hakemistoon.
  • Eteenpäin päästään painamalla Vie-painiketta (Export). Voit sen jälkeen valita esimerkiksi JPG-kuvan kohdalla, millä laadulla (eli kuinka paljon kuvaa pakataan) kuva tallennetaan.
• Kuvan tulostaminen:
  • Valitse Tiedosto | Tulosta (File | Print).
  • Avautuvasta ikkunasta valitse sopivat tulostusasetukset ja paina Tulosta (Print).
• Zoomaus:
  • Kuvankäsittelyssä kuvan zoomaaminen helpottaa useasti tarkkaa työskentelyä.
  • Valitse Näytä | Suurenna (x%) | Pienennä (View | Zoom (x%) | Zoom Out) tai Näytä | Suurenna (x%) | Suurenna (View | Zoom (x%) | Zoom In) riippuen siitä haluatko zoomata kuvaa lähemmäksi vai kauemmaksi.
  • Näytä | Suurenna (x%) | Sovita kuva ikkunaan (View | Zoom (x%) | Fit Image in Window) -valinnalla kuvan saa sovitettua ikkunaan sopivaksi.
  • Näytä-valikossa (View) Suurenna-kohdassa (Zoom) oleva arvo on tämän hetkinen zoomaus.
  • Zoomaus onnistuu myös työkalun avulla.
• Eri työkaluikkunoiden avaaminen:
  • GIMP:issä avautuu usein oletuksena tiettyjä paljon tarvittavia työkaluikkunoita taustalle. Ikkunoita voi lisätä näkyviin valitsemalla halutut ikkunat valikosta Ikkunat | Telakoitavat valintaikkunat (Windows | Dockable Dialogs). Ikkunoita voi poistaa näkyvistä klikkaamalla halutun ikkunan oikeassa yläkulmassa olevaa ruksia.
• Oikea tallennusmuoto:
  • Kaikki muokatut kuvat kannattaa ensin tallentaa GIMP:in omaan XCF-tiedostomuotoon, jolloin saadaan säilytettyä muun muassa itse tehdyt editoinnit kuvaan. Vasta valmis työ kannattaa viedä myös muihin tarvittaviin tiedostomuotoihin (esimerkiksi JPG).

Kuvan koon muuttaminen:

• Avaa kuva, jonka kokoa haluat muuttaa, valinnalla Tiedosto | Avaa (File | Open).
  

  Kuva: Kuvan pikselikoon muuttaminen

• Jos haluat muuttaa kuvan pikselikokoa, valitse ensin Kuva | Skaalaa kuvaa (Image | Scale Image).
  • Anna seuraavaksi kuvan uusi pikselikoko kohtiin Leveys (Width) ja Korkeus (Height) haluamassasi yksikössä (esimerkiksi prosentteina (percent) tai pikseleinä (pixels)). Yksikkö on valittavissa alasvetovalikosta.
  • Oletuksena ohjelma pitää kuvan mittasuhteet entisellään, eli esimerkiksi kuvan leveyden kasvattaminen kasvattaa automaattisesti kuvan korkeuttakin. Jos et halua säilyttää mittasuhteita, niin klikkaa kuvan kokoarvojen vieressä oleva "ketjupainike" () avatuksi ().
  • Samasta ikkunasta voi tarvittaessa muuttaa myös kuvan pikselitiheyttä, tämä tapahtuu kohdista X-tarkkuus (X resolution) ja Y-tarkkuus (Y resolution).
  • Lopuksi paina Skaalaa (Scale), jolloin kuvan pikselikoko muuttuu valintojen mukaiseksi.
• Jos haluat muuttaa kuvan tulostuskokoa, valitse ensin Kuva | Tulostuskoko (Image | Print Size).
  • Anna seuraavaksi kuvan uusi tulostuskoko kohtiin Leveys (Width) ja Korkeus (Height) haluamassasi yksikössä (esimerkiksi millimetreinä (millimeters). Yksikkö on valittavissa alasvetovalikosta.
  • Tulostuskoon muutos tapahtuu pikselitiheyden muuttamisella, tämän vuoksi samassa ikkunassa pikselitiheys (tarkkuus, resolution) muuttuu samalla, kun muutat kuvan tulostuskokoa. Tulostuskoon muuttamisessa kannattaa varmistaa, että pikselitiheys pysyy riittävän isona, jotta tulosteesta tulee riittävän tarkka. Riittäviä pikselitiheyksiä käytiin läpi luvussa Kuvan resoluutio. Voit säätää kuvan tulostuskoon myös käänteisesti, eli asetatkin korkeuden ja leveyden sijaan tulosteelle sopivan pikselitiheyden, jolloin näet kuinka suuri tulostuskoko kyseisellä tarkkuudella on mahdollista saada.
  • Oletuksena ohjelma pitää kuvan mittasuhteet entisellään, eli esimerkiksi kuvan leveyden kasvattaminen kasvattaa automaattisesti kuvan korkeuttakin. Jos et halua säilyttää mittasuhteita, klikkaa kuvan tarkkuusarvojen vieressä oleva "ketjupainike" () avatuksi ().
  • Lopuksi paina OK, jolloin kuvan tulostuskoko muuttuu valintojen mukaiseksi.

Kuvan rajaaminen:

• Avaa kuva, jota haluat rajata, valinnalla Tiedosto | Avaa (File | Open).
• Valitse Työkalupakki-ikkunasta (Toolbox) Rajaustyökalu (, Crop Tool).
• Valitse kuvasta suorakaiteen muotoinen alue vetämällä hiirellä ykköspainike pohjassa.
• Voit määrittää rajauksen halutessasi myös esimerkiksi pikselin tarkkuudella rajaustyökalun asetusvalikon (Työkalupakki-ikkunan (Toolbox) alaosassa) avulla.
• Kun rajattu alue on haluamasi, paina Enteriä, jolloin kuvan rajaus tapahtuu.

Punasilmäisyyden poisto:

• Useasti digitaalisissa valokuvissa ihmisille jää ikävästi punaiset silmät. Onneksi punasilmäisyyden poistoon on valmiita työkaluja.
• Avaa ensin kuva, josta haluat poistaa punasilmäisyyden, valinnalla Tiedosto | Avaa (File | Open).
• Rajaa seuraavaksi Työkalupakki-ikkunasta (Toolbox) löytyvällä Ellipsivalintatyökalulla (, Ellipse Select Tool) punainen silmä kuvasta. Rajaaminen tapahtuu hiiren ykköspainike pohjassa raahaamalla. On tärkeää, että kaikki silmän punaiset osat ovat rajauksen sisällä.
• Valitse seuraavaksi Suotimet | Paranna | Punasilmäisyyden poisto (Filters | Enhance | Red Eye Removal).
• Avautuvassa ikkunassa näet esikatseluikkunasta miltä rajattu alue näyttäisi punasilmäisyyden poiston jälkeen. Jos tulos ei vaikuta hyvältä, voit kokeilla muuttaa Kynnysarvo-kohdan (Threshold) lukemaa. Mitä isompi lukema on, sitä reilummin punasilmäisyyttä poistetaan.
• Kun tulos näyttää hyvältä, paina OK, jolloin punasilmäisyyden poisto toteutetaan.

Kuva: Kuvan kääntäminen

Kuvan kääntäminen:

• Avaa kuva, jota haluat kääntää, valinnalla Tiedosto | Avaa (File | Open).
• Valitse Työkalupakki-ikkunasta (Toolbox) Kiertotyökalu (, Rotate Tool).
• Klikkaa kuvan päällä, jolloin avautuu ikkuna kuvan kääntämiseksi.
• Anna Kulma-kohtaan (Angle) haluamasi kuvan kiertokulma asteina (esimerkiksi vaakatasosta pystytasoon kääntö = 90 astetta). Positiiviset asteluvut kiertävät kuvaa myötäpäivään ja negatiiviset vastapäivään.
• Lopuksi paina Kierrä (Rotate), jolloin kuva käännetään valitsemaasi asentoon.

Kuva: Kuvan värien kirkkauden ja kontrastin säätäminen kuvan histogrammin avulla

Kuvan virheiden korjaaminen

• Värejä voi korjata kuvasta monella eri tavalla:
  • Kirkkautta ja kontrastia säädetään ensisijaisesti Värit | Kirkkaus - kontrasti -valikosta (Colors | Brightness-Contrast) tai Värit | Säätöarvot -valikosta (Colors | Levels) tai Värit | Käyrät -valikosta (Colors | Curves).
  • Värien tasapainoa säädetään Värit | Väritasapaino -valikosta (Colors | Color Balance).
  • Värien kylläisyyttä ja valoisuutta säädetään Värit | Sävy-värikylläisyys -valikosta (Colors | Hue-Saturation).
• Kuvaa terävöitetään Suotimet | Paranna | Epäterävöitä maski -valikosta (Filters | Enhance | Unsharp Mask) tai Suotimet | Paranna | Terävöinti -valikosta (Filters | Enhance | Sharpen).
• Kuvaa pehmennetään (sumennetaan) Suotimet | Sumenna | Sumennus -valinnalla (Filters | Blur | Blur) tai monipuolisemmin valikoiden Suotimet | Sumenna | Gauss-sumennus (Filters | Blur | Gaussian Blur) tai Suotimet | Sumenna | Saumaton sumennus (Filters | Blur | Tileable Blur) kautta.
• Useimmissa kuvan virheiden korjaamisen valikoissa idea on seuraavanlainen:
  • Säädetään halutut korjaustoiminnon asetukset kohdalleen.
  • Jos esikatselu on päällä, niin kyseisen toiminnon ikkunasta tai taustalla näkyvästä alkuperäisestä kuvasta näkee, miltä kuva näyttäisi muutosten jälkeen.
  • Kun tulos näyttää halutulta, painetaan OK, jolloin muutokset tulevat kuvaan.

Tekstin lisääminen kuvaan:

• Avaa kuva, johon haluat lisätä tekstiä, valinnalla Tiedosto | Avaa (File | Open).
• Valitse Työkalupakki-ikkunasta (Toolbox) Tekstityökalu (, Text Tool).
• Klikkaa kuvassa hiiren ykköspainikkeella sitä kohtaa, josta haluat tekstin alkavan.
• Kirjoita haluamasi teksti näppäimistöltä. Tekstin asetukset (fontti, fonttikoko yms.) voit säätää haluamaksesi tekstityökalun asetusvalikon (Työkalupakki-ikkunan (Toolbox) alaosassa) kautta tai tekstin kirjoitusvaiheessa tekstin yhteyteen avautuneesta pikatyökalurivistä.
• Kun teksti ja muotoilut ovat valmiina, valitse käyttöön joku muu työkalu, jolloin tekstin yhteydessä oleva pikatyökalurivikin sulkeutuu.
• Tekstiä voit siirtää jälkeenpäin valitsemalla Työkalupakki-ikkunasta (Toolbox) Siirtotyökalun (, Move Tool) ja raahaamalla sen jälkeen tekstin hiiren ykköspainikkeella haluamaasi paikkaan.

Tehosteiden lisääminen kuvaan:

• Avaa kuva, johon haluat lisätä tehosteen, valinnalla Tiedosto | Avaa (File | Open).
• Valitse ensin valikoista haluamasi tehoste. Tehosteet löytyvät Suotimet-valikon (Filters) eri alavalikoiden alta.
• Valittuasi tehosteen avautuu kyseisen tehosteen asetusikkuna (jotkut tehosteet voivat tulla suoraan käyttöön ilman ikkunan avautumista).
• Säädä avautuneessa ikkunassa tehosteen asetukset kuntoon. Useissa tehosteissa on mahdollisuus esikatseluun, eli jos esikatselu on päällä, niin kyseisen tehosteen ikkunasta tai taustalla näkyvästä alkuperäisestä kuvasta näkee, miltä kuva näyttäisi tehosteen asettamisen jälkeen.
• Kun olet säätänyt asetukset, paina OK, jolloin tehoste tulee käyttöön kuvaan

Kuva: Koirankorva-tehoste (Pagecurl) käytössä asetusikkunassa näkyvin asetuksin

Kuvien yhdistäminen

Useasti on tarvetta tehdä kahdesta tai useammasta kuvasta yksi kuva, jossa on yhdistettynä useampia kuvia. Yleensä joku kuva laitetaan "pohjakuvaksi" ja sen päälle liitetään muita kuvia tai kuvan osia. Tämä tapahtuu seuraavien ohjeiden mukaan:

• Avaa kuva, jonka osa siirretään pohjakuvan päälle, valinnalla Tiedosto | Avaa (File | Open).
• Valitse kuvasta se alue, jonka haluat siirtää pohjakuvaan:
  • Suorakulmainen alue valitaan Suorakulmainen valinta -työkalulla (, Rectangle Select Tool). Valitse työkalu käyttöön Työkalupakki-ikkunasta (Toolbox) ja valitse sen jälkeen hiiren ykköspainikkeella vetämällä haluamasi suorakulmainen alue kuvasta.
  • Epäsymmetrinen alue valitaan Vapaavalinta-työkalulla (, Free Select Tool). Valitse työkalu käyttöön Työkalupakki-ikkunasta (Toolbox). "Piirrä" hiiren ykköspainike pohjassa pitämällä kuvaan se alue, jonka haluat valituksi. Vapauttaessasi hiiren painikkeen lähellä piirtoalueen alkupistettä, piirtoalue tulee valituksi.
• Kun olet valinnut alueen, valitse Muokkaa | Kopioi (Edit | Copy).
• Avaa seuraavaksi pohjakuva valinnalla Tiedosto | Avaa (File | Open) ja valitse Muokkaa | Liitä (Edit | Paste).
• Leikepöydällä ollut kuva ilmestyy pohjakuvan keskelle. Raahaa kuva hiiren ykköspainike pohjassa pitämällä siihen paikkaan, johon haluat sen liittää.
• Jos haluat muuttaa liitetyn kuvan kokoa, valitse Taso | Skaalaa tasoa (Layer | Scale Layer). Tämän jälkeen syötä haluamasi kuvan uusi pikselikoko avautuvaan ikkunaan ja valitse Skaalaa (Scale), jolloin kuvan koko muuttuu. Kuvan mittasuhteiden säilyttämiseksi "ketjupainike" () tulee olla lukittuna.
• Kun kuva on oikealla paikalla ja oikean kokoinen, klikkaa kerran hiiren ykköspainikkeella pohjakuvan päällä, jolloin kuva "tarttuu" pohjakuvaan.
• Samalla periaatteella voit liittää pohjakuvaan useampiakin kuvia.

Lisätietoa

Tasojen käyttö:

Tasojen käyttö on keskeisessä asemassa vähänkään vaativammassa kuvankäsittelyssä. Tasot ovat ikään kuin kalvoja, jotka ladotaan päällekkäin. Kun avaat kuvan tai luot uuden kuvan, on työn pohjana aina yksi taustataso, jonka päälle voit asetella muita tasoja. Sekä taustalla että kullakin tasolla voidaan muun muassa piirtää, muokata ja siirrellä elementtejä ilman, että muut tasot muuttuvat.

Kuva: Tasojen muokkausikkuna

Uusi taso syntyy automaattisesti aina, kun siirrät tai kopioit elementtejä ikkunasta toiseen valinnalla Muokkaa | Liitä määräten | Uusi taso (Edit | Paste as | New Layer) tai kun sijoitat elementtejä leikepöydältä ikkunaan samalla valinnalla. Myös normaalin tekstityökalun käyttö tuottaa aina uuden tason. Voit myös itse lisätä tasoja ja poistaa niitä. Tasoja voi myös piilottaa, kytkeä toisiinsa ja yhdistää tai muuttaa joko kokonaan tai osittain läpinäkyviksi.

Tasojen avulla voidaan siis muokata tavallaan yhtä kuvaa monessa eri osassa. Elementtejä on tällä tavalla helppo siirtää. Samoin voidaan esimerkiksi kääntää kuvassa vain tiettyä tasoa tai muokata vain tietyn tason värejä. Läpinäkyvyys on suuri tasojen tuoma etu. Tällä tavalla saadaan tietyt osat kuvasta himmeäksi (laitetaan esimerkiksi päällimmäisen tason läpinäkyvyydeksi 50 prosenttia). Tasojen avulla on siis helppo asettaa eri kuvan elementtejä päällekkäin. Tasot kannattaa nimetä sisällön mukaan, jotta niiden käsittely olisi järkevää.

Kuvassa olevat tasot saa näkyviin valinnalla Ikkunat | Telakoitavat valintaikkunat | Tasot (Windows | Dockable Dialogs | Layers). Tasojen muokkaukset voi tehdä edellä mainitulla valinnalla auenneen ikkunan kautta. Klikkaamalla kyseisessä ikkunassa haluttua tasoa hiiren kakkospainikkeella (yleensä hiiren oikeanpuoleinen painike), löytyy paljon tasoihin liittyviä toimintoja. Tasoihin liittyvät valikkokomennot löytyvät myös Taso-valikon (Layer) alta.

Tasoille muokkauksia tehtäessä on tärkeää, että ennen muokkausta on valittuna juuri se taso, jolle muokkaus halutaan tehdä. Haluttu taso valitaan aktiiviseksi Tasot-ikkunasta (Layers) klikkaamalla sitä hiirellä. Tasojen järjestys (mikä taso on päällimmäisenä jne.) määräytyy sen mukaan, missä järjestyksessä tasot ovat Tasot-ikkunassa (Layers). Järjestystä voi muuttaa raahaamalla tasot haluttuun järjestykseen hiiren ykköspainikkeella.

Tasoja käyttäessä kuva täytyy muistaa aina tallentaa kuvankäsittelyohjelman omassa tallennusformaatissa (GIMP-ohjelmassa XCF), jotta tasomuotoilut säilyvät kuvassa. Vasta valmis kuva tallennetaan käyttökohteen tarvitsemassa muodossa (esimerkiksi JPG-muodossa, joka ei säilytä eri tasoja, vaan yhdistää ne yhdeksi tasoksi).